Pihlajanmarjahyytelö

Johdanto:
Mökillä kaadettiin pihlaja. Siinä oli aika paljon marjoja. Keräsin ne. Nauratti, että ensin kaadetaan puu ja sitten kerätään marjat. Mitenkä normaalisti niitä kerätään? Jollakin pitkän kepin avulla?

Kun niitä keräilin, ei ollut mitään ideaa, mitä niistä teen ja hiukan arvelutiikin, ovatko ne liian raakoja. Google helpottaa elämää ja sieltä löytyi tälläkin kertaa paljon ohjeita: "Pihlajanmarjojen karvaus pehmenee ensimmäisten yöpakkasten jälkeen..." Oho, syyskuussa kerätään... Helpotus: "Mikäli haluaa varmistaa, etteivät linnut ehdi napata marjoja ennen säiden viilentymistä, voi marjat kerätä hyvissä ajoin ja laittaa pakkaseen muutamaksi tunniksi. Sulatuksen jälkeen ne voi ryöpätä kiehuvassa vedessä, jolloin niiden pinnalla olevat luontaiset hiivat eivät pääse pilaamaan marjaherkkuja". Kuulosti hyvältä. Sitten vielä tarkistan, mitä ryöppääminen tarkoittaa...

Pohdiskelua ja alkuvalmisteluja:
Kotona marjatertuista irrotetut marjat laitoin jääkaappiin, jossa ne olivat 1,5 vrk. Aamulla ennen töihin lähtöä laitoin ne pakkseen. Kun tulin töistä, otin ne pakkasesta. Ajattelin, että sulatus olisi hyvä tapahtua nopeasti. Sulatin ne kuumassa vedessä.

Kun marjat olivat sulamassa, googlasin ohjeita. Mietin teenkö hilloa vai hyytelöä. Eräs tuttavani facebookissa sanoi, että hän teksi hyytelöä. Uskoin, että hänellä oli tietoa asiasta ja päädyin hyytelöön. Sitten taas googlaamaan mukavalta tuntuvaa reseptiä ja sellaista, joihin löytyy aineet kotoa. Päädyin Kotiliesi-lehdessä olleeseen reseptiin, alla alinkki siihen.

Sulaneet marjat huuhtelin hyvin siiviläässä. Tämän jälkeen heitin ne kiuhuvaan veteen ja annoin sen nopeasti kiehahtaa, jonka jälkeen siivilöin ne uudestaan. Tässä oli ryöppäykseni.

Hyytelön valmistaminen:
1 kg pihjalanmarjoja keitin 3 dl:ssa vettä n. 15 min. Nesteen määrä lisääntyi. Kun siivilöin mehun sitä oli arviolta vajaa litra. Mehuun lisättiin sokeri, 800 g. Todellakin 800 g! En ole tajunnutkaan, kuinka sokerisia tällaiset hyytelöt ovat! Ope on kyllä joskus sanonut, kun itse tekee, tietäää, mitä ruoka sisältää. Nyt tämä iski tajuntaan! Sokeria on ainakin yhtä paljon kuin mehua!? Tätä keitin n. 15 min.

Hyytelökokeella testasin, onko keitos riittävän hyytelömäistä vai pitääkö keittää vielä lisää. Keitin vielä vajaa 5 min. Samalla luin ohjetta eteenpäin ja siellä sanottiin: " Älä keitä marjoja liian kauaa, sillä marjojen sisältämä pektiini hajoaa liian kauan keitettäessä. Hieman raa'at marjat sisältävät runsaasti hyydyttävää pektiiniä. Silloin hyydyttäminen voi onnistua myös tavallisella sokerilla." Apua voi onnistua tavallisella sokerilla. Ohjeessa sanottiin, että sokeria. Eikö se tarkoittanutkaan tavallista sokeria. Sitä minä laitoin. Jatkan ohjeen lukemista.: " Jos liemi ei hyydy, lisää keittämisen loppuvaiheessa 1 dl hyytelösokeria...". No onneksi hyytyi. Kyllä mua hämäsi tuo teksti. En kuitenkaan ollut (kovin) huolissani, sillä olin lukenut useampia ohjeita ja minulle oli tullut se käsitys, kun pihjalanmarjat sisältävät pektiiniä, hyytelösokeria ei tarvita.

Olin varastosta hakenut vanhoja, puhtaita purkkeja korkkeineen. Käsittelin ne äidin ohjeen mukaisesti. Ensin lämmitin ne  kuumalla vedellä. Sen jälkeen vaihdoin sen kiuhuvaan veteen siten, että purkeissä oli lusikat.

Kun keitokseni oli valmis, poistin pinnalta vaahdon ja lisäsin 2 rkl konjakkia. Nappasin idean jostakin toisesta ohjeesta ja koska se kuulosti hyvältä idealta :) Maistelin. Ei hullumpaa :)

Kiuhuvan veden kaadoin pois purkista ja välittömästi kaadoin keitostani tilalle. Kannen alle laitoin voipaperia. Purkit jäivät huoneenlämpöön jäähtymään, minkä jälkeen ne laitettiin jääkaappiin.

Lopputulos:
Ihan hyvää, ei hapanta, vähän makeaa. Olen syönyt hilloa paahtoleivän päällä, vuohenjuuston kanssa.

Oli tämä sen verran mukava projekti, että ulkona liikkuessa bongailen pihlajanmarjoja :)

Resepti:
https://kotiliesi.fi/ruoka/reseptit/pihlajanmarjahyytelo

Lähdeluettelo:
https://www.ruokatieto.fi/ruokafakta/tilastoja-tietohaarukka/tilastopuraisu/luonteikas-pihlajanmarja-sopii-syksyiseen-keittioon