Granaattiomena-juustosalaatti

Tänään joulupäivänä söin savustetun kalkkunan kanssa mm. tätä salaattia. Oli yksinkertainen, helppo tehdä ja maku oli kivan raikas, oikein hyvää oli :) :)
Ainut "ongelma" oli se, että vihreät salaattiosat kuten muutkin tarvikkeet olin ostanut useampi päivä sitten. Olivat vähän nahistuneet tai nahistumassa. Ja kotijuustoa olisin voinut ehkä vähän kauemmin pannulla paistaa. Pyöräytin niitä tosi nopeasti, eivät ruskistuneet kauniisti, mut toisaalta ei tullut nesteetkään pihalle. Kokonaisuus ei ollut kaikista freesein, mutta hyvää silti. Ihan wau-luokaa :) :)

Kiitos opelle resepti-ideasta :)

Resepti:
http://www.maku.fi/reseptit/granaattiomena-juustosalaatti-joulupoytaan

Lämmin bataatti-fetasalaatti

Tänään sit tein tätä, kun eilen puuttui kikherneet :) Söin ihan pääruokana, kevyesti ennen joulua ;)

Tää oli helppo tehdä. Tosin reseptiä luin pariin otteeseen, kun siitä puuttui, et chili ja sipuli laitetaan myös uunipellille. Kyllä mä sen sit hiffasin, kun vähän mietin tota ja lopussa mainittiinkin, että uunissa paahdetut kasvikset...

Kyllä mä pienen mokankin tein. Kun olin kikherheet kipannut salaattipedille, niin tuli mieleen, et ne pitikin huuhdella. Se jäi tekemättä, mutta ei kai se kauhea moka ollut. Ois tullut säilytyslitku huuhdottua pois ja nyt mä söin osan siitä. Oisko vaikuttanut makuun? Ehkä nyt tuli suolaisempi versio??

Salaatti oli hyvää. Bataatti on mielenkiintoinen kasvis mulle. Jotenkin haluaisin siitä aina silloin tällöin jotakin väsätä, vaikka en aina tykkää sen makeasta mausta! Silti aina sanon, että tykkään siitä. Heh, onko sekavan kuulosta. No ei se haittaa, tää on ihan niin sekavaa miltä kuulostaakin :D :D

Miltä maistui? No vähän makealta. Ei kuitenkaan liian makealta, hyvää oli. Sopisi ehkä paremmin lisukesalaatiksi kuin pääruuaksi. Jos on sikamakeita bataatteja, niin sit voi olla että en tykkäisikään ;)

Resepti:
http://www.maku.fi/reseptit/lammin-bataatti-fetasalaatti

Tosi skidit suklaatryffelit

Tryffeleitä tein viime vuonnakin. Nyt eri reseptillä, tämä vaikuttaa yksinkertaiselta. Kun kerma oli kiehumassa ja osa suklaasta pilkottuna, tuli mieleen, et olisin voinut tehdä puolikkaankin reseptin. Tässä reseptissä on muuten laskuri, jso tekee tietyn määrän tryffeleitä, laskuri laskee tarvittavat ainemäärät. No sitä ei siis tullut nyt testattua, kun normimäärillä mennään ja 60 tryffeliä pitäs tulla. 60!!

Olin kaupasta ostanut makeisvuokia. Kun kotona avasin paketin, yllätyin kuinka pieniä ne ovat!! Kun massa oli jähmettynyt, sit kahden teelusikan avulla tein pallomaisia soikuloita ja pyörittelin ne kaakaojauhossa. Tällä kertaa jauhe oli siivilöity ;) Oli muuten aikamoinen nykertäminen! Tuli tosi pieniä tryffeleitä. Se on siinä ja siinä, et tuleeko noista vain pahalle tuulelle, kun ovat niin pieniä ;) Ei ihme, laskin ja mulle tuli tosta annoksesta 90 tryffeliä.

Sen verran reseptiä "muokkasin", et en lirauttanut konjakkia 3 rkl vaan 2 rkl. Ehkä olisi voinut olla enemmänkin. Konjakki antaa kivan säväyksen, jos sitä ei ole liikaa... joskus on ollut sillä rajoilla mun mielestä, sen takia olin varovainen. Ok 33 % vähensin, ehkä se oli jo turhaa varovaisuutta ja 10-20 % vähennys olisi ollut ok, jos nyt ylipäätään reseptissä on sitä liikaa!?

Maku oli mun mielestä ihan ok. Joulupukki ei ehkä tuo mulle suklaata, niin nyt on varmistettu, että on suklaata jouluna :)

Ekan yön tryffelit olivat pakkasessa, sit jääkaapissa. Sieltä on helpompi käydä popsimassa ;)

Resepti:
http://www.valio.fi/reseptit/pienet-suklaatryffelit/

Kahvikaisan taatelikakku

Olin jo marraskuussa päättänyt, että täksi jouluksi teen taatelikakun. Teininä tein muutaman kakun koulun köksätunnilla opitun reseptin mukaan. Sit yks kerta unohdin taateleista ottaa kivet pois ja siihen loppu taatelikakkujen leivonta! Eli nyt oli korkea aika tehdä kyseinen kakku. Kaupasta saakin nykyisin kivettömiä taateleita, joten tota mokaa en voinut toistaa ;)

Reseptissä on ohje kahdelle kakulle. Puolitin reseptin ja tein siis yhden kakun. On vielä muutama päivä sitten tekemäni maustekakku kokonaan syömättä, joten yksi kakku riittänee :)

Ohje oli ihan selkeä. Vähän mietin taateleiden, sokerin ja kahvin keittämistä soseeksi. Mistä sitä tietää, koska se on sosetta tai tarpeeksi sosemainen? No kyllä sen sitten huomasi ja ilmeisesti kovin helposti ei voi keittää liikaa, kunhan ei ihan kuivaksi keitä!?

No mun taikinasta ei tullut kuiva, olin hiukkasen huolissani, että onko liian löysää. Se oli huomattavasti löysäempää kuin esim. maustekakun taikina. Se oli halppo kaataa, meni melkein valuttamlla kakkuvuokaan. Silti kakku nousi ihan hyvin. En ole viel äsitä maistanut, joten en voi makua nyt arvostella enkä rakennetta. Mutta lisään ne tänne myöhemmin.

Oli kiva leipoa ja ihan kakun näköinen tuotekin tuli :) :)

Resepti:
http://www.maku.fi/reseptit/kahvikaisan-taatelikakku

PS. En tykännyt! Ei ollut mun makuun. Todennäköisesti tuotos oli kuitenkin ihan onnistunut!?

Hedelmäinen punajuurisalaatti

Ope oli bongannut muutaman mielenkiintoisen salaatin ja laittoi linkit niistä mulle. Tämä oli yksi niistä. Ajattelin syödä vähän kevyemmin ennen joulua ja ostin nämä tarpeet. Linkin vieressä on ehdotuksia samantapaisista salaateista ja siinä on lämmin bataattisalaatti, ostin tarpeet myös sitä varten ja itse asiassa alunperin ajattelin, et teen sitä ensin. Vaikka kaupassa tarksitin kauppalistan ainakin kahdesti, että kaikki kamat on, silti unohtui kikherneet. Muutin sit mieletäni ja teinkin tämän punajuuriversion. Oli jo nälkä. En ollut reseptiä kunnolla katsonut ja yllätys oli suuri: tee öljykastike, sekoita punajuurilohkot siihen ja anna maustua jääkaapissa muutamia tunteja tai seuraavaan päivään! No ei tätäkään sit tehdä tähän nälkään... Joka tapauksessa laitoin punajuuret maustumaan ja ajattelin sit illemmalla syödä niitä. Teinkin sitten päivänälkään munakkaan ja se valmistuikin nopeasti ja taas oli verensokeriarvot kohdillaan :) ja pääsin eroon vanhahkoista munista :)

Kyllä se punajuurisalaattikin valmistui. Musta se tuntui aika työläältä, vaikka ei se todellisuudessa niin työläs ollut, oli vaan paljon eri komponenttejä ;)

Kun oli paljon eri tarvikkeita, oli myös paljon erilaisia makuja. Salaatti oli tosi hyvää, ainakin wau miinus ;) ;) jos ei ihan wau - makuasia sekin!

Itse valmistuksessa ei ollut oikeastaan mitään ihmeellistä. Vaaleanpunaisessa kastikkeessa korvasin kermaviilin ranskan kermalla, kun se oli vanhenemassa. Etikkapunajuurien lientä käytettiin väriaineena, se oli musta aika kiva ja tuli kauniin vaaleanpunaista :) Ennen kauppaan menemistä googlasin lehtisellerin. En ollut varma, minkänäköistä se on. Se ei ole mitään suurinta herkkua, mutta meni salaatissa ihan hyvin ja ehkä antoi jonkun kivan makuvivahteen? En kyllä paljaaltaan siitä tykkää, ei se tosin pahaakaan ole.

Tämä oli mielenkiintoinen safka, hyvää siis kun oli miltei wau-luokaa. Eli tätäkin teen toistekin :) Kiitos opelle mielenkiintoisesta ja maukkaasta vinkistä :)

Resepti:
http://www.maku.fi/reseptit/hedelmainen-punajuurisalaatti

Mustikkamuffinssit

Joulu jo jolkottaa ovella, silti mä teen kesäherkkuja: mustikkamuffinsseja :) Mun on tehnyt niitä mieli ainakin pari viikkoa, joten oli aika tarttua toimeen!

Itse kokkailu meni käsittääkseni ihan hyvin ;) Ainut mitä mietin, oli tuo kuorrutteen nyppiminen murumaiseksi. Mun kädet väsy siinä. Juttelin siitä open kanssa ja opin, et nyppimiseen on olemassa apuväline, sitä käytettäessä handut eivät rasitu. Sain joka tapauksessa nyppimiset tehtyä, mut kuten tossa jo sanoinkin, niin tämä oli se kohta tällä kertaa, mitä jäin pähkäilemään.

Ja maku oli hyvä :) Ei mitään wauuu, mutta hyvää kuitenkin - ainakin mun mielestä ja äidin :)

Resepti oli samasta kirjasta kuin aikaisemmat muffinssireseptit:

Vehnäjauhoja 375 g
Leivinjauh. 3 tl
Fariinisok. 115 g
Mustikoita pakastettuina 150 g
Nämä kaikki sekoitetaan.

Sit toisessa kupissa vatkataan 2 munaa ja 2,5 dl maitoa.
Vatkattu seos lisätään jauhoseokseen ja sit sinne vielä 125 g sulatettua voita.
Koko höskä sekoitetaan lusikalla ja sit annostellaan taikina muffinssivuokiin.

Kuorrute:
vehnäjauh. 50 g
Voita kylminä kuutioina 30 g
Fariinisokeria 2 rkl
Nämä kolme komponettia nypitään murumaiseksi ja sit ripotellaan taikinan päälle ja vähän painellaan.

Uuniin 210 astetta ja 20 min.

Tomuttaminen tomusokerilla

Mun on tehnyt mieli ainakin viikon verran mustikkamuffinsseja. No, en tänäänkään niitä saanut ;) Jääkaaapissa oli kerma vanhenemassa. Joulun aikoihin meillä on yleensä syöty broidin tekemää maustekakkua. Yhdistin nämä ja tein maustekakun. Kaupassakaan ei tarvinnut käydä, kun kaikki aineet olivat kaapissa.

Sekoitin kuivat aineet yhdessä kipossa. Siivilöin ne huolellisesti :) Toisessa kipossa sekoitin märät aineet silleen nopeasti ja heitin kuivat sekaan, nopea pyöräytys ja taikinan kaato vuokaan.

Saman aikaisesti olin keittänyt perunoita ja lounasta söin, kun kakku oli uunissa. Mulla on vielä pakkasessa erinäisiä possuruokia, joten varsinaista safkaa ei tarvinnut tehdä :)

Kakussa ei ollut mitään ihmeellistä. Yleensä olen sen koristellut tavallisella sokerilla, tällä kertaan lusikoin siihen tomusokeria. Ok lusikoin, on turhan voimakas termi, mut teelusikan avulla yritin annostella tasaisesti. Mietin, olisko ollut järkevämpää teesiivilän avulla sirotella sitä. Kuuluisiko sokerin olla tasaisesti vai saako olla sokruknöölejä ;)

Kun uuni oli lämmin, tein myös muutaman joulutortun. Tykkään tehdä noita kukkaversioita, ne ovat mun mielestä nättejä. Ja olisivat vielä nätimpiä, jos en noin paljoa täytettä laittaisi...

Joulutorttuihin en ole aikaisemmin tomusokeria laittanut. Nyt laitoin, mutta ne olivat vielä liian kuumia, kun melkein kaikki sokeri suli! Ei tullut mieleen, että tomusokerin tomuttamiseenkin liittyy monta niksiä!

Oli kivaa ja maistuva päiväkahvi :)

Kesäkurpitsa-artisokkapasta

Tämä on eka resepti telkkarista. En yleensä tv:tä katso, mut oli muutama aamu sitten hieman vaikeuksia nousemisen kanssa ja laitoin telkkarin päälle. Sieltä tulikin 5 min ruokaohjelma, päätin, että tätä kokeilen joku päivä. Kun olin pari päivää sitten kaupassa, muistin, että kesäkurpitsaa pitää ostaa. Kun meinasin eilen tätä kokata, huomasin, et artisokka puuttuu. No kävin sitten tänään kaupassa ja ostin sitä.

Kun aloin kokkaamaan, huomasin että eihän mulla ole pestokastiketta. Otti päähän, kun en ollut sitä rekisteröinyt. Oli jo iltapäivä pitkällä ja verensokeri aika matalalla. Onneksi tajusin ottaa "aikalisän", palan lihapiirakkaa ja kupin teetä. Vasta sen jälkeen kokkaushommiin.

Kun pesto puuttuu, sitä tehdään :) It's so easy! Googlasin reseptin ja tein puolikaan annoksen. Olinkin sopivasti ostanut basilikaa pitkästä aikaa :)

Pannulle sipulit, kesäkurpitsa ja artisokka sekä aurinkokuivatut tomaatit. Kattilaanspagetti kiehumaan. Ihan yksinkertainen oli valmistaa, ei oikeistaan mitään ihmeteltävää :)

 Kun ruoka valmistui, lautaselle ja syömään. No jaa, hmm, jotain puuttuu tai jotakin voisi olla. Lisään suolaa ja mustapippuria, paranee. Kun tätä kirjoitan huomaan, että se nverran oikaisin, että en heittänyt spagettia pastakastikkeen sekaan pannulle, enkä siellä sitä pyöritellyt. Maku olisi varamsti tarttunut paremmin pastaan ja siten ollut suussa maistuvampi. Ihan hyvää oli näinkin ;) Kyllä tätäkin voi uudetaankin tehdä :)

Reseptit:

Pesto: http://www.maku.fi/reseptit/pestokastike

Pastakastike: (Ylen aamuteeveessä nähty):
Voita & Sokeria 29.11.  
Voita & Sokeria-sarjassa toimittaja ja kotielämän ammattilainen Anu Harkki näyttää, miten näppärästi syntyy hurmaava kesäkurpitsa-artisokkapasta.

Ainekset: 
1 keskikokoinen kesäkurpitsa 
1 prk artisokansydämiä 
4 valkosipulinkynttä 
1 sipuli 2-3 rkl pestoa 
aurinkokuivattuja tomaatteja 
parmesania 
oliiviöljyä 
suolaa 
mustapippuria 
nauhapastaa

Laita ensin pastavesi kiehumaan. Lorauta sitten syvään paistokasariin tai wokkipannuun kunnolla öljyä. Silppua sipuli ja valkosipulinkynnet pannulle kuullottumaan. Pilko kesäkurpitsa ja lisää pannulle. Leikkaa artisokansydämet kahtia ja lisää pannulle. Sekoita välillä. Lisää vielä reilu kourallinen silputtuja aurinkokuivattuja tomaatteja ja pari ruokalusikallista pestoa. Kun pasta on kypsää, valuta se ja kaada soossin päälle. Sekoita koko komeus ja nostele lautasille. Raasta runsaasti parmesania päälle.

Omenapossua rosmariiniriisillä

Kun olin alakoulussa, äiti oli välillä lauantaisin töissä ja isä laittoi ruokaa. kerran hän sitten paistoi pannulla omenoita ja possua. Broidin kanssa olimme ihan ihmeissään ja ruoka jäi syömättä, oli kai pahaa tai ehkä enemmäinkin outoa. Voihan se olla, että mautkaan eivät olleet ihan justiinsa. Tästä ruuasta isäni kuuli pitkään, en muista, että olisi muuta laittanutkaan kuin kalaa myöhemmin. En tosin ole varma. Kalaa hän joka tapauksessa tykkäsi laittaa ja tekikin sen hyvin :)

Yllätyin kuin näin omenapossun reseptin! Sitä on siis oikeasti olemassa ;) Pakko kokeilla, kun on tuo tarina taustalla. Kuten saattaa arvata, vähän kyllä epäilytti! Tässä versiossa oli happamia omenoita ja sipulia. Tarjoiluehdotus oli rosmariiniperunoiden kera. Mulla oli riisiä näiden kanssa, sekoitin siihen vähän rosmariiniä :) Salattitarpeet olivat vähissä... ;)

Maku oli yllättävän ok, ei huono, ei pahaa missään nimessä :) Tätä saatan ehkä tehdä joskus uudestaankin, tosin tuo to do -lista on aika pitkä ja tuntuu, että se kasvaa joka päivä. On se hassua, että aikaisemmin sitä ihmetteli, että mitähän sitä tekisi. Nyt tuntuu, että joka puolelta pursuaa reseptejä, joita olisi kiva koittaa - syystä tai toisesta :)

Resepti:
http://kotiliesi.fi/ruoka/reseptit/omenapossu

Pekonipossua kasvislisukkeella

Syksymmällä ostin ison köntsän possua ja pakastin osan. Silloin googlasin myös reseptejä ja mietin, mitä voisin tehdä ja tämän reseptin olin laittanut jemmaan. otin lihat sulamaan eilen aamulla, mutta ei ne tuntunut sulavan, joten heivasin ne jääkaappiin ja kokkasin niistä vasta tänään.

Luin reseptin, pekonia, joo, purjoa, joo, porkkanaa, joo, herneen palkoja auts. Ei kai niitä joulukuussa saa kaupasta vai saako? Yllättävän hyvin ns. sesonkituotteita saa pitkin vuotta nykyisin. Silti epäilyttää. Mietin skippaanko koko reseptin, en kyllä haluaisi. Ehkä ne palot voisi korvata jollakin, mut en tiedä millä. Hmm, mitä teen, no soitan opelle ja kysyn. Häneltä tulee vataus kuin apteekin hyllyltä, että saahan niitä, mutta ne ovat toisella nimellä, mangetout. Kiva, kun ei tohon kaatunut.

Kauppaan kauppalistan kanssa ;) Kaupassa huomaankin listan unohtuneen pöydälle... no ei se mitään, ei ollut pitkä lista ja mä muistan ne ulkoa :) Muistan jopa senkin, että siellä luki amarettoa. Kaupan vieressä oli Alko, joten ostin amaretonkin. Oli muuten kiva myyjäkin, jolta kysyin, mistä sen löydän. Kun hän antoi sen, tuumasin, tämä on hyvä, käytän sitä ruuanlaittoon. Alkon kaveri vastasi "arvostavaan sävyyn", et teet sä tiramisua.. ;)

Kotona sitten paluu arkeen, essu päälle ja ruuanlaittoon. Ohjeessa oli itse asiassa toinenkin kohta, mistä olisin voinut kysyä opelta, kun kerran hänelle soitin. Mutta enköhän mä selviä ja kyselen sitten jälkikäteen, miten olisi oikeasti kuulunut toimia ;)

Kasvikset olivat tosi helpot, pannulle kypsymään ja lopuksi lisätään vähän creme fraichea. Mä sooloilin sen verran, et lisäsin kermaa, kun oli avattu tötsä. Vähän ohkaisempaa se tietysti on kuin fraiche versio ja taitaa olla vähän rasvasempaakin... ;) Lisäsin myös mustapippurimyllystä muutaman rundin pippuria.

Sitä mä vähän ihmettelin, et ihanko hammastikuilla tikkaan pekonin pihviin kiinni. Niin mä tein. Ekana maustoin ne. Sitten paistoin pannulla molemmilta puolilta. Paistui ne pekoni puoleltakin, vaikka tikut tekivät pientä ilmarakoa pihvin ja pannun väliin.

Nopeasti ruoka valmistui :) Ja maistui taas todella hyvälle. Ei ollut nam vaan namnam :) Kiitos opelle hernevinkistä :)

Heh, nyt kun hain reseptin linkkiä varten huomasin, et eihän siinä kuulunut olla pekonia vaan prosciutto-kinkkua! Mä vähän mietin pihviä paistaessa, että yleensä pekoni on paistettu rapsakaksi asti, nyt se oli vähän niillä rajoilla. Käytin valurautapannua, siinä paistui nopeasti. Pitänee kokeilla alkuperäisen reseptin mukaan uudestaan :) :) 

Muokattu: Lisään, et ope huomasi, että eihän reseptissä puhutakaan herneistä vaan pavuista :) :) Toimivat siis herneidenkin kanssa ;)

Resepti:
http://www.bbcgoodfood.com/recipes/4534/pork-and-prosciutto-with-creamy-vegetables-

Croissant

Tää on vähän vitsi, toisaalta ihan kiva muisto kahdestakin eri syystä.
Yksi hyvä ystäväni neuvoi nämä kauan, hyvin kauan sitten. Kaupasta saa ostaa purkissa valmsita taikinaa. Siihen on merkattu leikkauskohdatkin. Taikina vaan rullataan auki, leikataan ja croissantit rullataan kasaan ja laitetaan hetkeksi uuniin. Ja niin on tuoretta ja hyvää :) Mä iskin väliin jusutoa ja kinkkua, kuten kaverini silloin kauan sitten vinkkasi. Taitaa olla ihan ok tuote, kun näin kauan on markkinoilla ollut!

Toinen näihin liittyvä muisto: kun näitä kotona paistoin, broidista oli tosi huvittavaa, että kerrankos mä teen jotakin, niin se tulee valmiina purkista. Tohon aikaan puolivalmisteet eivät olleet niin yleisiä kuin nykyisin tai näin ainakin luulen :) Broidi oikein otti valokuvasarjan mun kokkailuista :)

Yllä mainituista nostalgisista syitä ostin näitä. Ja ihan hyvään tarpeeseen olivat, leipä oli loppunut enkä näin nopeasti olisi saanut leipää tehtyä. No kaupasta olisi tietysti saanut, mutta en ollut kauppareissutuulella ;)

Maistuivat ihan yhtä hyvälle kuin muistelin :)

Joulutorttuja ja dadaa 200. päivitys!! :)

Ope näytti yks päivä, miten helppoa on tehdä perinteisiä ja kukan muotoisia joulutorttuja sekä suolasia palasia. Tänään aamulla piti käydä kaupassa, kun ei ollut kahvimaitoa. Samalla ostin kaikennäköistä muutakin, mm. voitaikinaa valmiiksi kaulittuina. Niitäkin oli useita erilaisia. Vähän aikaa ihmettelin, minkä valitsen. Ostin sit ison paketin, kun oli suhteessa halvempi kuin pienempi vaihtoehto ;)

Nostin valmiiksi kaulitut levyt huoneenlämöön sulamaan sillä aikaa kun väsäsin  lehtikaalishipsejä. Sit leikkasin kieli keskellä suuta open ohjeen mukaisesti. Mua kiehtoi erityisesti tuo kukan muotoinen torttu, koska se oli uusi juttu mulle. Olen laspsesta asti syönyt tähden muotoisia torttuja ja ne ovat tuttuja. Kiva tietysti niitäkin on osata tehdä :)

Ope vinkkasi, että luumuhillon sekaan voi laittaa omenahilloa tai vielä parempi olisi omenaraaste granny smith -omenoista. Osti niitä aamulla ja yhden omena pilkoin pieneksi. Omenapilkettä ja luumuhilloa sekoitin yhden osan molempia.  Ope laittoi "demossa" vähän amarettoa sekaan. Mulla ei ollut sitä. Mietin hetken ja lorautin vähän konjakkia. Ei nyt sama asia, mut jotakin ekstraa kuitenkin ;)

Kun taikina oli sulanut, muotoilin sen ja lisäsin hilloseoksen. Tuli aika paljon hilloa, mutta mieluummin näin kuin liian vähän :) Suolaset laitoin "rullalle". Sit voitelin kaikki versiot kananmunalla ja lisäsin suolasiin parmesaanijuustoraastetta. Uuniin 225 ja 10 min ja dadaa, siinä ne ovat :) :)

Suolaset tangot ovat tosi hyviä, ihanan pehmeän rapeita ja hyviltä maistuivat, vaikka maha onkin täynnä ahventa, shipsejä ym. ;) Pakko maistaa vielä joulutorttua. Otan kukkamuotoisen. Hyvää :) Nam. Ehkä kuitenkin pieni tilkka liikaa konjakkia?  Varmaankin se amaretto olisi parempi vaihtoehto. Lisään ostoslistalle sen :)

Ja mikä kaikista ihaninta, mukavinta ja ihmeellisintä on se, että tämä on 200. päivitys tässä blogissa :) :) :) :) :) :) :) :) :)
Olen enemmän kuin tyytyväinen! Olen toki hieman ylpeäkin, kun pidän tätä jonkinmoisena saavutuksena, kun miettiin mun "lähtökohtia". En olisi ikinä päässyt tähän, jos mulla ei olisi ollut noin hyvää opea, ihanaa, mukavaa, kannustavaa, osaavaa, ystävällistä ja joka osaa myös loistavasti opettaa ja selittäa eikä hermostu, vaikka pitääkin välillä tankata samoja jutskia :) KIITOS <3 Ilon kyyneleitä virtaa pitkin pyöristyneitä poskia... ;)

Lehtikaalishipsit

Lehtikaalijutskia on ollut paljon foorumeilla. Heh ihan kuin olisin suurempikin kokki ja asiantuntija, mut olen mä jonkun verran selannut ruokajuttuja ja netistä reseptejä... Niin, lehtikaalista on ollut noilla foorumeilla puhetta. En ole oikein hahmottanut, mitä se on. Onko se saalaattia vai ihan ehtaa kaalia? En ole kuitenkaan sen enempää kiinnittänyt siihen huomiota. Sit ope oli tehnyt lehtikaalishipsejä ja kehui niitä törkeän hyväksi. Seuraavan kerran kerran kun menin kauppaan, oli lehtikaali todella näkyvästi esillä. Ostin sitten ison pussin sitä. Tossa pöydällä se pussi on pyörinyt useamman päivän. Nyt jo osa lehdistä kellertää, joten korkea aika ryhtyä toimeen!

Ohje esiin. Aika yksinkertainen tuntuu olevan. Ensin lehtikaalit pestään ja kuivataan. Sit maun mukaan suolaa ja 0,75 dl öljyä, sekoitus ja uuniin, 150 astetta. Mulla on lehtikaalia 200 g ja jaoin sen kahteen osaan, jotta ei mene paljon päällekkäin uunissa (kuvassa lehtikaalit ovat uuniin menossa). 10 min kuluttua kurkkaan ja kääntelen niitä. Sit vielä n. 5 min ja valmista, rapeaa on. Ja todella maukasta :) :) Törkeen hyvää, kuten ope sanoikin :) :) Taas oli hyvä ja mielenkiintoinen vinkki. Kiitos :)

PS. Masituvat liiankin hyvin, sopivasti janottavat ja on tuo viinipullokin avattuna... hörps ja nam :D :D

Resepti:
http://hellapoliisi.yhteishyva.fi/2014/11/19/lehtikaalisipsit/

Paistettua arkiahventa

Ahvenia paistoin viimeksi kesäkuussa. Silloin pidin niitä mauttomina, jolloin ope kommentoi, et jos tekee juhlamapaa tarjoilua vois paistamisen loppuvaiheessa lirauttaa pannulle valkoviiniä, ei aikaisemmin, jotta eti keitä kaloja. Sitruunamahukin olisi hyvä, arkisempi vaihtoehto. Tilli sopii myös. Tällä lähetään liikkeelle :)

Valkkarin löytäminen kaapsita onkin työlästä. Tulipa taas inventoitua kaappi: yllättävän monta pulloa skumpaa... ;) Punaviiniäkin on useampi pullo, mutta valkkaria ei meniaa löytyä. Sit viimeisestä paikasta eli viinitelieen alaoksalta löytyy pölyinen pullo ja se on sagiovese. Äsh eihän se olekaan savagnin blanc... eli punkkua on toikin. Eikä mulla ole sitruunamehuakaan.... no en kyllä kauppaan enää lähde, on jo perunat kiehumassa ja kova nälkä... Taas nousevat prejärjestelyt arvoonsa.. ;)

Kalat pannulle, voilla paistan ja lirauksen laitan sitruunaöljyä sekaan. Ne paistuvat tosii nopeasti, kun fileet ovat niin ohkaisia. Pitää tosiaan olla tarkkana, ettei ylipaistu ja kuivu. Opekin on tästä joskus varoitellut ;) Hmmm en kyllä tiedä, voivatko ne kuivua tuossa voimäärässä, mutta skarppaan kuitenkin ;)

Alkuperäisenä ajatuksena oli maustaa suolalla ja mustapippurilla. Mut sit ajattelinkin laittaa sitruunapippuria, kun ei ollut sitä sitruunamehua. Mun sitruunapippuri taitaa olla entistä. Ei se tuu kunnolla purkista ulos. Haarukalla sitä hajotin, sit teesihvilän kautta yritin suodattaa, jotta ei tuu paakkuja. Mut ei oikeen onnannu. No suolaa vähän ja mustapipuria kanssa. Pikaksesti vielä tilliä, tosin pakastettu tilli ei ole kauneimmasta päästä, mut nyt saa kelvata.

Lautaselle keitetty pottu, paistetut fileet, punajuurta ja vähän vihreätä salaattia salaattisiementen kanssa. pakko kai tunnustaa, kun kuvastakin en näkee: lorahti aika reippaasti siemeniä, mutta nehän ovat hyviä ja terveellisisä ;) Sit lorautan yleiskastikkeeksi vielä sitruunaöljyä - kohtuudella ;) Ja avaan ton pölyisen viinipullon...

Miltä maistui? Nojoo, ihan ok... Ekoissa kaloissa mastui sitruuna vähän liikaakin, yllättäen... Se johtui varmaankin öljystä. Alimmat olivat parempia tai ainakin ne maistuivat enemmän kalalle ;) Ja mitä enemmän viiniä otti sitä paremmalle ruokakin maistui... :) vitsivitsi...? :D :D

Ruskeakastike

Olin ostanut paahtopaistia. Ei se välttämättä kastiketta kaipaa, jos ei kuivaksi paista, mitä en tietenkääntehnyt :) Halusin kuitnekin tehdä kastiketta. Googlasin ohjeita, pippurikastikkeesta. Melkein kaikki olivat kermapohjaisia, eikä niissä ollut vehnäjaujoha. Halusin itse asiassa käristää vehnäjauhoja, joten ne eivät kelvanneet. Sit googlasin ruskeakastike-haulla ja dadaa, sieltähän niitä löytyi. Ehkä olisi bbs:n sivuilta löytynyt pippurikastikeitakin vehnäjauhojen kera, en tiedä. Se jäi kokeilematta. Valitsin ihan peruskastikkeen, jossa oli vähän kermaa.

Helmikuussa mua jännitti ihan sikana tuo vehnäjauhojen käristäminen. Se on voitettu juttu, mutta silti se kutkutti jotenkin.. Ihan hyvin meni, ei siinä mitään. Ehkä oli ihan pienen pieni epäilys, en tiedä. Paahtopaisti oli vuotanut jonkun verran, kippasin sen liemen kastikkeen joukkoon ja maustoin mielestäni aika reilusti, koska paisti oli aika vähämausteinen. Olin tyytyväinen lopputulokseen, ei tarvinnut suodattaa paakkuja pois ;) ja se maistui myös hyvälle :) :)

Reseptilinkki: 
http://www.makuja.fi/reseptit/ruskea-kastike/

Paahtopaisti

Yllätyin, tätä en ole viimeisen vuoden aikana tehnyt tai en ainakaan ole kirjaoittanut siitä blogiin, joten tämä on nyt sitten uusi juttu blogissa. Ei kylläkään uusi ruoka. Ennen tätä köksäkurssia ostin silloin tällöin jonkun valmiin paistin ja paistoi nuunissa, kuten tänäänkin. Helppoa ja suht hyvää, jos tykkää lihasta.

Tänään muistin ottaa lihan huoneenlämpöön ennen paistamista. Se meinaa unohtua... Sit uuniin paistumaan ja paistinmittari kylkeen. Kun 60 astetta oli saavutettu, sitten paisti pois uunista ja folioon muhimaan. Tällä kertaa se muni kolmisen tuntia ennen kuin söin.

Oli ihan hyvää pitkästä aikaa. Mulla ei ollut kuin yksi pieni peruna kotona. Keitin sen ja lisukkeena pari porkkanaa sekä parsakaalia. Sit vielä vähän salaattia ja oli aika värikäs annos. Niin ja ruskeaa kastiketta, mutta siitä kirjoitankin oman jutun :)

Hurmaava sipulipiirakka

Tämän reseptin olen saanut ystävältäni. Pohja oli ihan perinteinen voitaikina:

voita, vehnäjauhoja, suolaa ja vettä. Täytteessä oli ohjeen mukaan: sipulia, vehnäjauhoja, maitoa, smetanaa, kananmuna, juustoraastetta, suolaa ja viherpippuria. Mä lisäsin myös valkosipulia muutaman kynnen :)

Tässä oli ainut, mitä mietin tuo viherpippuri. Mulla oli vain kokonaisia. Laitoin niitä minigrip-pussiin ja pullon pohjalla hakkasin ne muussiksi. Sit lisäsin ne siivilän kautta, jotta ei jäisi paakkuja tai kuorista roskia. Käytin mozzarella-juustoa. Pohja esipaistettiin ja sit koko höskä. 

Oli hyvää :) Maku ihan kohdillaan. Tätä kannattaa tehdä toistekin. Oli tas hyvä hinta-laatusuhde sekä käytettävä aika versus maku :)

Kuvaaminen unohtui!

Nuudeleita thai-katkarapu-kastikkeen kera

Tää oli mättösafkaa keväältä :D :D siis oikeesti herkkusafkaa, mut olin niin ennakkoluuloinen ja möläytin opelle, mitä kuvittelin tämän olevan tai siis nuudeleiden olevan... seliseli.. :)

Pestokastike 2 annosta:
1 limen kuori + mehu
1 pieni chili
1 kourallinen suolapähkinöitä
1 pieni ruukku basilikaa
1 pieni ruukku korianteria
1 loraus öljyä

Sauvasekoittimella kaikki sekas
100 g katkarapuja pakkasesta paistinpannulle
Seos katkarapujen sekaan ja lopuks kypsät nuudelin, sekoitus ja syömään

Tein yllä mainitun annostuksen mukaan, olisi voinut olla enemmänkin katkiksia. Oli kyllä todella hyvää namnam :) En muistanutkaan, kuinka hyvää vaikka blogista bongasinkin viime kertaiset kehut. Olin kirjoittanut, et kuva uhontui ja et seuraavalla kerralla kuvaan, joten tässät on nyt kuvan kera tämäkin ruoka :)
Tämä on siis open vinkki keväältä ja toimii hyvin syksylläkin :) Kiitos :)

Cappuccinoa - ei mitään tavallista kahvia!

Tossa aikaisemmassa postauksessa mainitsinkin, että kävin mukavilla ostoksilla. Ostin espresso-keittimen, mutterimallia, siihen sopivaa kahvia sekä maidon vaahdottimen :)  Oli pakko kokeilla, minkälaista kahvia sillä saan aikaiseksi. Alku oli hankalinta. En meinannut millään keksiä, miten vaahdottimeen laitetaan patterit!! Mun mielessä siinä ei ollut yhtään irtoavaa osaa. Sit ruuvimeisselillä otin ruuvinkin irti ja yritin joka saumasta saada auki. Ei auennut, vaikka vähän veitsellä avitin… No se olikin ihan yksinkertainen juttu, pohjasta aukesi. Patterit sisään ja testaamaan. En saanut sitä rikottua ;)

Mulla oli kaapissa ihka uusi lämpömittarikin. Ajattelin, että nyt fiksaan maitomäärän ja lämmitysajan tarkkaan, siten että maidon lämpötila on 65 astetta. No enhän mä saanut lämpömittaria toimimaan. On digitaalinen ja siinä oli joku juju, en jaksanut lukea ohjeita, paneudun siihen myöhemmin. Arvioin sitten ihan kädellä, kokeilemalla, mikä olisi 65 asteista.

Sit vaahdotin maidon, se oli hauskaa :)  :)  :D :D Mulla oli vaan vähän liian pieni muki, osa vaahtosi pöydällekin, mutta ei se mitään. Sit kahvi pannusta kuppiin ja maitovaahto päälle ja maistelemaan. Hmm, ihan hyvää. Mietin, pitäisikö laittaa tilkka sokeria, mut ajattelin opetella ilman sitä. Jos tästä tulee tapa, on parempi juoda ilman sokeria.  Lopussa kahvi maistui "liikaa", en ollut kupissa sekoittanut tarpeeksi ja olin maidon ja kahvin juonut vähän väärässä suhteessa. Ei kun uutta maitoa vaahdottamaan :D Vielä pitää hakea toimintatapoja, mutta hyvää tästä tulee :) Kiva ostos :) Kiitos open vinkkien :)

Lihapiirakkaa - ja paljon!

To do –listalla oli mm. lihapiirakka. Ajattelin sitä tehdä tänään ja ottaa viikonlopuksi matkaevääksi. Mulla oli kiva, hitaan puoleinen aamu. Sit tsekkasin reseptin ja aloin kirjoittamaan kauppalistaa. Lihapiirakkaan tulee 2 kaupan valmista pakastettua taikinaa ja niiden tulee sulaa huoneenlämmössä riittävän kauan, peräti 1,5 h, näin ohjeessa sanottiin. No ei se mitään, pitää vaan päivän järjestystä muuttaa. Olin ajatellut käydä kaupparundilla, hoitaa kaikki asiat kerralla. No mä teenkin sit niin, että käyn ensin ruokakaupassa ja tuon kamat kotiin ja sit jatkan rundia.

Kun palasin rundilta kotiin, oli taikina ollut jo 1,5 h huoneenlämmössä. Sit tein kanaleipiä, joista kirjoitinkin edelliseen päivitykseen. Ja nyt sitten tämän ruuan kimppuun. Sipulit ja jauheliha ruskistettiin ja paistettiin sekä ohra-riisi keitettiin. Kun ne olivat liedellä, söin nälkäisenä kanaleipiä… nam

Kun edellä mainitut komponentit olivat kypsiä, ne yhdistettiin ja joukkoon lisättiin ruokakerma ohjeen mukaan. Mä vähän sävelsin tietoisesti, kun laitoin kerman tilkan jääkaapista ja kermaviilin. Sit ohjeessa sanottiin, että yrttisuolaa 2-3 tl. Mulla ei ole sellaista. Laitoin 2 tl suolaa ja 0,5 tl sekä timjamia että basilikaa. Tykkään niistä molemmista ja ne sopivat ihan hyvin yhteen. Pari munaa vielä, siinä se sitten oli hyvän sekoituksen jälkeen.

Taikinan kaulitseminen ihan vähän arvelutti. En ole koskaan ennen mitään kaupan  Sitten käsin puristelin taikinat yhteen. Yksi  kulma jäi vähän epäilyttämään, siinä oli tartuntapintaa aika vähän, joten rullasin sitä vähän enemmän. No korkeintaan se valuu uunipellille, joten saa olla. En tehnyt paikkaa ylimääräisestä taikinasta, kun ajattelin, että ehkä se ei pitäisi saumakohdista… ja mulla oli vähän kiire, kun oli vielä iltamenoakin…. taitaa kyllä mennä selittelyn puolelle ;) Sit koko höskä uuniin. Oho, kylläpä se painoi paljon!!

taikinoista tehnyt. Ajattelin, että ei kai siinä mitään ihmeellistä voi olla, kun on valmis taikina, niin se lienee kaikin puolin valmis :) Kaulin käteen ja töihin ;) Ei se taikina meinannut miksikään muuttua! Oli vielä aika kylmä, vaikka oli ollut huoneenlämmössä jo 2 h, tosin paketissa tiivisti pakattuna. Kyllä se siinä pikuu hiljaa lämpeni… Yritin kaulita vähän reilun pellillisen. Ois voinut olla vähän leveämpi ja lyhyempi, ei se mitään, toimii näinkin. Nostin sen uunipellille ja päälle kaadoin täytteen. Kyllä sitä oli paljon! Sitten asettelin toisen taikinan kaulittuna päälle. Alimmainen oli niin pitkä, että leikkasin siitä osan pois.

Sitten olikin hyvää aikaa päiväkahville ja se ei ollutkaan ihan perinteinen kahvihetki :) Puolen tunnin kuluttua paistos oli valmis. Nostin sen pöydälle jäähtymään.

Illalla, kun palasin nälkäisenä kotiin, oli taas syömistä ihan riittävästi ;) Leikkasin

lihapiirakasta palan ja söin sen vihreän salaatin kera. Ihan hyvää. Ei mitään sikahyvää, perussafkaa. En nimittäin ole mikään lihapiirakan superfani. Mut kyllä tämä lihapiirakalle maistui. Leikkasin piirakan paloiksi, ei jättiläispaloiksi, mut suht reippaiksi kuitenkin ja niitä tuli 21 kpl! Eli jos seuraavat kolme viikkoa haluan syödä palan jauhelihapiirakkaa, se on mahdollista!! Ehkä ensi kerralla, jos tätä teen, voisin tehdä pienemmän satsin… ;)

Itse ruuanlaitossa ei ollut mitään ihmeempää paitsi ohra-riisin keittäminen. Mulla se kiehui aluksi turhan kovalla ja näin ollen vettä haihtui tavallista enemmän pois. Kun keittoaika tuli umpeen ja kaadoin sitä lävikköön, huomasin, että ohra-riisi oli ottanut vähän kattilan pohjaan. En ollut  huomannut tarkkailla, oliko kattilassa riittävästi vettä. Jotenkin ajattelin, että vettä on ylen määrin, kun lävikön avulla ylimääräiset valutetaan pois. Ei se kuitenkaan niin paljoa pohjaan palanut, että olisi maistunut ohra-riisissä tai että kattila olisi mennyt pilalle. Tämä muuten taisi olla eka kerta, kun jotakin pohjaan ”paloi” tai sitten olen hyvin nollannut ikävät asiat  ;)

Resepti, open vinkki viime keväältä. Kiitos :)

http://www.myllynparas.fi/suomi/reseptit/suolaiset_leivonnaiset/piirakat/lihapiirakka__pellillinen/