Lindströmin pihvit

Viikonvaihteessa oli taas hyvää aikaa kokkailuun :) Koska mulla on oma punajuuriruokahaaste (53 erilaista punajuurisafkaa tätä vuonna), oli valinta jotakin, mikä sisältää punajuuria: Lindströmin pihvit :) En ole niitä koskaan aikaisemmin tehnytkään.

Helppo ja yksinkertainen oli resepti. Ei ruuanlaitossa ollut mitään ihmeempää. Tosin taas tunnistettakoon, että olen ollut vähän huolimaton.... ;)  Kun tätä kirjoittaessani katson reseptiä uudestaan, huomaan, että kaprikset jäivät laittamatta. Mulla olisi kyllä ollut niitä ja olisivat varmasti sopineet tähän. Sit en ollut huomannut "koristelua" sipulirenkailla. Ja niitä olisi pitänyt olla RUNSAASTI kuten reseptin kuvassakin. No mulla oli runsaasti sipulia itse taikinassa ja ekstrana vielä valkosipulia :)

Keitin perunaa seuraksi ja sit vähän ruskeaa sipulikastiketta - kuvassa knöölit ei ole jauhopaakkuja vaan sipulia ;) - sekä vihreää salaattia. Oli hyvää, tykkäsin.

Mietin pihvien kypsyysastetta. Ohjeessa sanottiin, että molemmilta puolilta ruskistetaan kauniiksi. Jos liesi on kovalla, tapahtuu ruskistus nopeasti ja pihvit eivät ehkä kypsy lävitse. Haittaako se? Sehän olisi sit tartarpihvimäinen lopputulos ja se lienee makuasia? Onko näin? Ai oliko mun pihvit raakoja? No sillä rajoilla mentiin. Oli taas kauhea kiire syömään - hätäinen kun olen ;) Toista satsia paistoin vähän kauemmin pannulla ja ne tulivat kypsemmiksi. Uunissa ne olisi voinut myös kypsentää, mut pannulla tulivat nopeammin ;)

Hyvä resepti mun mielestä ja näitä voisi tehdä uudestaankin :)

Resepti:
http://www.k-ruoka.fi/reseptit/lindstromin-pihvit/

Metsäkaurisborssi

Tämän ruuan valmistus alkoi kuten edellisen postauksenkin. Tein tämän samasta lihaköntistä. Tässäkin lihat leikattiin kuutioiksi ja ne keitettiin kypsiksi. Tässä oli vesi keitinliemenä.

Reikäkauhalla tuli nostella erottuva vaahto pois. Ei mulla ole reikäkauhaa, käytin pientä teesiivilää. Tosin mulla oli sellainen fiilis, että osa pippureista tuli kauhottua siinä samalla.

Kun liha oli kypsää, ne nosteltiin keitinliemestä. Mulla oli tämän safkan ja padan lihat samanaikaisesti nosteltu keitoksista lautasille. Tein siis molempia ruokia samanaikaisesti. Sit oli sellainen ilta, että muut asiat pyörivät päässä. Yleensä kokkaaminen on hyvinkin terapeuttista ja muut asiat unohtuvat. Tällä kertaa oli vaikeuksia keskittyä, piti oikein pinnistellä, että ajatukset pysyisivät kutakuinkin koossa.

Sit kypsytettiin kasvikset ja kaikki iskettiin kattilaan, jonka jälkeen oli maustamisen vuoro. Jotain puuttui. Lisäsin suolaa ja pippuria, mutta silti jotakin pitäisi lisätä, en oikein tiennyt mitä. Vähän sokeria, joo. Fiksaan maun sitten huomenna, jos tätä tarjoan.

Kuten edellisessä postauksessa tuli ilmi, tarjosin vierailleni sekä tätä että kaurispataa. Vielä ruokapöydässäkin mietin, että jotakin tämä kaipaa. Olin lisännyt aika paljon pippuria ja se oli aika ylärajoilla. Kun kysyin suoraan vierailtani, että onko liikaa pippuria, toisen mielestä oli vähän ja toisen mielestä ei ollut. Toinen vieraistani kysyi, että maistuuko tämä vähän maksalle. Toisen mielestä ei maistunut. Oli siinä ehkä aavistus maksan makua. Ohjeessa sanottiin (vai oliko se pataohjeessa), jos kypsentää liikaa, tulee maksanmakuiseksi. Todennäköisesti liha oli ylikypsyyden rajoilla. Tässä pitää skarpata, jos teen tätä uudestaan tai jotakin muuta peura-kaurissafkaa.

Sitten kolmantena päivänä keittoa jääkaapista ottaessani silmiini osui smetanapurkki. Auts, tajusin heti, mikä oli uupunut keitosta. Olin unohtanut smetanan ja ohjeen mukaan se maustettiin piparjuurella. Tein sen nyt ja laitoin sitä jämäannoksen päälle (kuva yllä). Nam, piparjuuri-smetanayhdistelmä sopi tosi hyvin ja kruunasi keiton. Meinasi päivän lehtikin jäädä lukematta, ruokajuttuja miettiessäni :)
 

Resepti:
http://www.hs.fi/ruoka/reseptit/a1421814694400

Metsäkaurispata

Mulle oli kavereita tulossa syömään. Tällä kertaa ei tarvinnut yhtään pähkäillä, mitä tekisin. Hesarissa oli juttua tammikuun lopun ruokasivuilla peurasta. Ihastuin peuraborssi-ideaan :) Ei kyllä ole mitään tietoa, miltä peura maistuu. En ole tietääkseni sitä koskaan syönyt. Tosin Hesari opastaa: "Peuran liha on maukasta, aromikasta ja lähes rasvatonta". Helmikuun kuukausiliitteessä jatkuu "sama teema": "Peura on suurisilmäinen ja suloinen bambi ja kaiken lisäksi se maistuu hyvältä ". :)

Kävin jo eilen kaupassa. Siellä ei ollut peuraa, ostin metsäkaurista. Se lienee vastaavanlainen ja käynee samat ohjeet? Googletin. Peuraohjeille käy poro myös, metsäkauriista en löytänyt mainintaa (en tosin kauaa googlettanutkaan).

Kauris suli jääkaapissa. Sitä oli 1,5 kg ja borssikeittoon tarvitaan vain 600g. Tämän johdosta päätin tehdä myös kuukausiliitteen ohjeen mukaan peurapataa.

Aloitin padan tekemisestä. Liha pilkotaan kuutioiksi. Kun otin kauriin paketista, sen ympärillä oli naruverkko. Kun leikkasin sen auki, liha levähti pöydälle. Kun työnsin kädet siihen, se olikin yllättäen aika "repaleista". Saksilla oli helpointa lihan pilkkominen. Kun leikkasin kalvoja, irtosi lihakset kauniisti. Sit niistä oli helppo leikata joko saksilla tai veitsellä sopivia paloja. Ei löytynyt ammuksia. Pakkauksen kyltissä oli varoitus, että saattaa sisältää hauleja. Se hämmensi, kuin luin sen, vaikkakin se on hyvin ymmärrettävää.

Sit muistin, että lihanhan pitää lämmetä tovi ennen kuin alan sitä paistamaan. Oli sopiva aika illalliselle, punajuurisalaatille :)

Ruskistin lihapalat, jonka jälkeen ne siirrettiin kattilaan. Sinne tuli lisätä pullo viiniä ja vettä, kunnes lihapalat ovat nesteessä. Mittasin viinitonkasta n. 7,5 dl punkkua. Kun olin kaatanut 5 dl, lihat olivat jo upoksissa. Mulle jäi loput viinit juotavaksi, eihän sitä hukkaankaan viitsi heittää. Sit pannulle rasvaa ja siirappia, johon lisättiin valkosipuli ja sit muut kasvikset. Kuullotin pannulla niitä hetken. Sit ne lisättiin liha-viiniseokseen. Mausteet lisättiin myös. Ohjeen mukaan, ruoka muhii noin 2 h. Lihat olivat jo mureita reilun tunnin jälkeen, joten se vaihe oli siinä.

Liemi tuli haihduttaa pienempään tilavuuteen ja sit saostaa maissijauholla. Nyt sattui sellainen moka, ettei mulla ollutkaan maissijauhoa... No ratkaisin asian sillä, että soitin opelle ja kysyin millä voisin ne korvata. Sain linkin kastikkeihin liittyen ja siellä oli paljon ohjeita. Loppujen lopuksi päädyin, että teen sakeuttamisen rasvan ja vehnäjauhojen avulla, vastaavasti kuin tehdään ruskeaa kastiketta. No se onnistui hyvin, tai ainakin aika hyvin. Tein ensin pienen satsin ja musta tuntui, et taisi jäädä pari paakkua. No mä siivilöin sen :) Ja sit tein toisen satsin ja se onnistui hyvin. Ekassa satsissa mulla taisi olla turhan vähän voita.

Kun liemi oli valmis, siihen lisättiin kasvikset ja liha, lämmitettiin ja maku tarkastettiin. Oli yllättävän mautonta! Lisäsin suolaa. Sit lisäsin suolaa uudestaan ja vähän mustapippuria. Maistoin. Vieläkin oli mautonta, lisäsin lisää mustapippuria ja vähän rakuunaa. No ehkä parani. Sit vähän sokeria. Ei ehkä vieläkään valmis, mut jätin tämän tähän. Sillä ruokailu on vasta huomenna ja voin fiksata maun silloin. Kattila pihalle kylmenemään ja sit jääkaappiin odottamaan :)

Kun lämmitin padan seuraavan päivän ruokailua varten, vähän hymyilytti. Liemi oli niiiiin paljon kutistettu kasaan, että piti lisätä vettä :) En maustanut sitä yhtään, olin tyytyväinen kutakuinkin makuun.

Vieraani tykkäsivät tästä itse asiassa enemmän kuin keittoversiosta. Keitto oli prepääruokana ;)
Tarjoilin tätä keitetyn riisin ja vihreän salaatin kanssa.

Oli ihan hyvää, aika maukastakin. Tuskin teen tätä tällä tavalla uudestaan. Melkein kaikissa tekemissäni ruuissa on ollut huomattavasti parempi hinta-makusuhde ;) Tosin reseptissä oli lapaa tai rintaa ja mä käytin sisäpaistia, ehkä sekin vaikutti asiaan... 

Resepti:
http://www.hs.fi/ruoka/reseptit/a1305925278949

PS. En musitanut ottaa kaunistakattauskuvaa annoksesta...

Ylläri lounasmenu kuvakertomuksena

Alkuruuaksi oli vuohenjuustoa maalaisleivän kanssa. Vuohenjuusto oli rikottu haarukalla, siihen puristettu  valkosipulia, lisätty mustapippuria, kuorrutettu pilkotulla persiljalla ja päälle lorautettu sitruunaöljyä. Marinoituminen jääkaapissa väh. 2 h. Oli nam :)

Pääruuan kanssa oli vihreätä lisukesalaattia. Tällä kertaa ol iraikasteena viinirypäleitä :)

Pääruuan kastikke oli creme fraiche-pohjainen. Siinä oli lisäksi ruohosipulia, paljon timjamia, sitruunankuori, ripaus mustapippuria ja suolaa. Halusin makua tähän, mutta kuitenkin hillitysti :)

Pääruuan kanssa oli nämä paahdetut juurekset, josita jo kirjoitinkin oman jutun :)

Ne olivat muuten tosi nam :)

Pääruokana oli lohimedaljonki, joka oli maustettu suolalla ja mustapippurilla. Kala oli myös hyvää. Kun Lyon-raflassa oli niin hyvää kuhaa, mulla oli koko ajan mielessä, että kalan makua ei saa tappaa ja jotain makua silti pitää olla ;)

Itse annos oli tämän näköinen. Paahdetut juurekset sopivat todella hyvin! Kiitos opelle vinkistä :)

Sit jälkkärinä oli kakkukahvit. Tästä kakustakin kirjoitin jo oman jutun :)

Näin on parempi, että on suklaata vähemmän. Se tuo ihanan lisän tähän, mutta ei vie kuitenkkan kaikkea huomiota, kun tulee pieninä paloina suuhun :)



Oli onnistunut päivä :) Oli kiva menu kokonaisuus, ei tullut ähkyksi ja nälkä lähti :) Kiitos opelle menusta :) :)

Nyt kun on kirjoitukset kirjoitettu, voi hyvillä mielen alkaa suunnittelemaan huomisia kokauksia :)

Paahdetut juureslastut, vol2

Tämä oli tämän päivän lounaan lisuke. Heti yksi huomio, että nämä ovat värikkäämpiä kuin viime kerralla! Viimeksi ne olivat ihan tummia, luulin silloin,et punajuuri oli ne värjännyt!?

Luin blogista, mitä olin viimeksi tehnyt.... kun ne olivat uunissa, käänsin ne 15 min kuluttua ja jatkoin paahtamsita vielä 5 min. Nyt ne käännellyt niitä, paahdoin yli 15 min, mut alle 20 min. Tein marinadin kulhoon, sit lisäsin siihen juurekset ja varovasti sekoittelin ja laitoin jääkaappiin. Sit vielä kertaalleen sekoitin, kun siirsin ne tarjoilukulhoon.  

Tässä resepti, se on alunperin siitä joulupukin tuomasta punajuurikirjasta :) :)  

Resepti, 4 annosta

2 keskikokoista punajuurta
2 perunaa
1 porkkana
3 rkl oliivi- tai rypsiöljyä
0,5 tl kuivattua rosmariinia
1 tl suolaa
1 tl rouhittua mustapippuria

Marnadi
0,75 dl hyvää oliiviöljyä
3 rkl balsamietikkaa
2 rkl sitruunamehua
1 valkosipulinkynsi
1,5 rkl hunajaa
1 rkl kapriksia
3 rkl hienonnettua persiljaa
ripaus suolaa
ripaus rouhittua mustapippuria

Höyhenenkevyt sitruuna-juustokakku, vol2

Mulla kävi ystävä lounaalla ja jälkkäriksi tein sitruunajuustokakkua. Aloitin jo eilen illalla, jotta tänään ei tulisi kauhee kiire.

Kun pohja oli valmis, levitin sen irtovuokaan. Nyt tuntui siltä, että "taikinaa" olisi ollut enemmän kuin viimeksi. Sitä tuli vähän reunoillekin. Mietin, kuuluisiko tällaisessa kakussa jättää pohja ihan tasaiseksi vai kannattaako se taputella samallalailla kuin esim. lohipiirakkapohja? Ehkä sillä ei ole väliä? Tällä kertaa keksit oli hienonnettu todella pieneksi, se oli kuin jauhoa.

Täytteen tekemisessä tuli mieleen open vinkki valkuaisten vaahdottamiseen: kupin asentoa ja vispilän suuntaa säätämällä voi nopeuttaa vispaamista. Kun vispilä saa mahdollisimman paljon ilmaa haukattua, vaahdotus nopeutuu.

Kun liivatelehdet oli liuotettu ja sulatettu, ne kaadettiin kuuman sitruunamehun kanssa tuorejkuusto-maitorahka- jugurttiseokseen. Se vähän arvelutti, että kuumanako  kaadetaan. Kaadoin, kun ohjeessa niin sanottiin eikä se mitään silmiinpistävää reaktiota saanut aikaiseksi. Ok, määräkin oli pieni.

Sit kakku oli jääkaapissa aamuun, jolloin tein kiilteen. Sinä oli kaikista vaikeinta, saada kakku takaisin jääkaappiin läikyttämättä appelsiinimehuseosta lattialle ;)

Sit 3 h jälkeen oli koristelun aika. Kakku siirrettiin tarjoiluvadille. Kun irrotin
irtopohjavuokan reinoja, kakku hajosi vähän. Sit avitin veitsellä ja sain reunat
pois. Valokuvaus hajonneesta reunasta. Kun käänsi selän ja laitoin kameran pois, lähti reuna repeämään. Leikkasin kielekkeen varovasti pois ja uusi kuvaus :) Hyvä maistiaispala :) :)
Tossa ekassa kuvassa näkee, että murupohjan reuna on noussut yllättävän ylös? Onko kakun jähmettyessä tullut painetta ja se on sen aiheuttanut? En mä sitä noin ylös taputellut :)

Tunnustan, että nyt leikitytti :) Sulatin suklaan mikrossa - tällä kertaa aika paljon vähemmän kuin viimeksi :) Sit kaadoin sen minigrippipussiin, josta
leikkasin kulman irti ja sen avulla levitin suklaan kakun päälle. Ja lopuksi vielä iskin sinne tänne sokerihelmiä :) :)

Kakku oli oikein hyvää :) :)

Resepti:
http://www.kinuskikissa.fi/hoyhenenkevyt-sitruunajuustokakku/

Pikapika pastasafka

Kun open kanssa tehtiin suklaakakkua, meillä oli hyvää aikaa tehdä pikasafkaakin kakun ollessa uunissa. Ideana oli, jos kaapissa olisi vararuokana puolivalmiita tortillinoja, kuinka niistä tuunataan hyvää arkisafkaa kaapista löytyvien tarvikkeiden avulla.

Koska tortillinit tulevat noin nopeasti valmiiksi, ekana otettiin kaikki tarvittavat kamat esille ja tehtiin pilkkomiset valmiiksi. Käytimme  sokeriherneitä, kirsikkatomaattia, basilikaa, juuston kannikan (parmesaani tällä kertaa), valkosipulia, maustapippuria ja suolaa. Lisäksi ruokaan laitettiin pekonia, kun kaapista löytyi. Se ekana pannulla paistettin rapsakaksi ja kuivattiin ylimääräiset rasvat talouspaperilla pois. Kirsikkatomaateista otettiin neste pois, jotta ei tule tomaattiakstiketta :) Basilikaa pilkottiin aika reilusti. Pari valkosipulin kynttä puristettiin sekaan ;) Oliks vielä jotakin muuta? Creme fraiche? Auts, en muista, miten tää menee... Oli pakko kysyä opelta ja hän ystävällisesti vastasi: "Pastatyynyt eli tortellinit keitettiin vedessä herneiden kanssa 2 min. Vesi kaadettiin pois ja tyynyihin lorautettiin valkkaria. Me meinattiin laittaa creme fraicheakin, mutta pekonin ja suklaakakun takia nipistettiin kaloreista. Sitten sekoitettiin kaikki muut aineet eli tomaattikuutiot, pekonit, basilikat ja juusto. Tomaattia ei keitetty, koska sitten ne olis menneet ihan nuhjuksi. Meillä olis ollu tomaatinkuorisuikaleita ja lopulta taas sitä tomaattimössöä eli melkein tomaattisoosi. Sen on tarkoitus olla freesin tomaatin makuista :) "



Nyt on hyvä, kun tää on tänne skrivattu, niin on helppo tehdä toistekin :) Oli yllättävän hyvää :) :) Ja nopee :)

Ylivoimaisesti paras suklaakakku!

Nyt kyllä hymyilyttää, kun tollaisen otsikon kirjoitin! Ei se ihan mun keksimä ollut, kun virallinen nimi on ultimate chocolate cake.

Open kanssa "etsitään" stadin parasta suklaakakkua. Olemme muutaman kerran käyneet testausreissulla, mutta vielä ei ole löytynyt wauwau-tason kakkua. Ope ehdotti, jos kokeiltas tehdä itse. Hyvä idea! Ope heittikin muutaman reseptiehdotuksen ja niistä valitsimme tämän.

Oli kiva kokkailla yhdessä ja kun oli lähiopetusta, tuli taas muutama vinkki. Heti kättelyssä sellainen vinkki, kuinka kannattaisi suklaa pilkkoa. Olen sitä kyljestä veitsellä raastanut. Se on ollut hidasta ja se on "sähköistänyt tunnelman", jolloin osa suklaamuruista on lennellyt ympäri keittiötä ;) Nyt laitettiin suklaa makaamaan leikkuulaudan päälle ja vuorotellen viistottain sitä leikattiin. Oli huomattavasti nopeampi ja siistimme tapa :)

Toinen kätsy vinkki oli, kuinka leikataan tasaisen pyöreä pala leivinpaperista vuoan pohjalle. Ope taitteli reunat ain tarkasti päällekäin luikuisia kertoja. Kun viuhka oli tosi kapea, mitattiin tarvittava pituus ja leikattiin ylimääräinen pois. Kun viuhkan avasi, se oli kauniin pyöreä. Se laitettiin vuoan pohjalle.

Kaikki sulatettavat ym. kamat laitettiin kattilaan ja vasta sitten kuumalle levylle.

Oli ohjeessa "kummallisuuksiakin", esim. self-raising flour. Tällaisia itsestään kohoavia jauhoja ei meillä ole. Laitoimme tavallisisa vehnäjaujoja ja niiden sekaan 1/4 tl teelusikka leivinjauhoa ja suolaa ripaus kämmenkautta. Light muscovado sugar korvattiin  tavallisella sokerilla ja fariinisokerilla, jota laitettiin 1/4 osa muscovadosokerin määrästä.

Tässä kakkutaikinassa oli huomoitava se, että ei liikaa sekoita. Just sen verran, että aineet ovat kunnolla sekaisin, ei yhtään enempää :)

Kakku oli uunissa 1 h 25 min ja sen jälkeen se tuli jäähdyttää. Laitoin sen ensin miroaaltouunin kuvun alle jäähtymään pihalle. Kupu hidasti prosessia aika paljon ja jonkun ajan päästä kupu otettiinkin pois. Mua kyllä vähän jännitti, käykö jokin elukka sitä maistelemassa. Onneksi ei käynyt :)

Sit tehtiin "ganache" eli taas sulateltiin suklaata :) Seosta jäähdytettiin, olis voinut jäähdyttää enemmänkin, jotta se olisi ollut vähän kiinteämpää. Me vähän taisteltiin aikaa vasten, kun duunipäivän jälkeen kokkailtiin... 

Sit kakun kimppuun :) Ensin se kaadettiin vuoasta lautaselle. Se irtosi hyvin ja päällä oli vuoan pohjalle laitettu leivinpaperi. Se irrotettiin varovasti, pinta pysyi ehjänä :) Kakku tuli laikata kolmeen osaan. Ope näytti, kuinka se käy. Hän ehdotti, että tekisin toisen kirurgisen toimenpiteen. Hän huomasi tod.näk mun empivän ilmeen, kysyi, et leikkaako hän sen. Nyökkäsin myöntyvästi. Kakku oli vielä vähän lämmin ja se vaikeutti leikkaamista. Se olisi kandennut tehdä edellisenä päivänä, jolloin leikkaus olisi ollut helpompaa. Mut nyt mentiin näin :)... ja hyvä näin, sainhan lähiopetuksessa hyviä vinkkejä :)

Kerrosten väliin laitettiin suklaaseosta ja loppu kaadettiin kakun päälle. Puhuimme, jos kakku olisi tehty edellisenä päivänä, olisi suklaaseoskin "uponnut" siihen paremmin, nyt se vähän valui yli. Mut ei se mitään, tää oli tällainen prototyyppi :)

Kakun päälle "raastoimme" vielä veitsen avulla suklaata.

Sitten olikin aika maistella. Ja se tapahtui punaviinin kera, kun oli jo niin myöhä, ettei kahvia "voinut" juoda :D :D Saattaapi kyllä olla, että olisi ollut parempaa kahvin kanssa? Meillä oli maun suhteen kovat odotukset ja olimme molemmat hiukan pettyneitä. Hyväähän kakku oli, mutta ei maistunut erinomaiselle. Tosin tuumimme myös, että rima on noussut aika korkealle. Ope jo ehdotteli, kunka tätä kakkua voisi jatkojalostaa. Ehkä tästä tulee hiukan erilainen kakkosversio myöhemmin :) :) Kyllä tämäkin versio aika hyvin olisi pärjännyt kaupungilla saatujen kakkujen kanssa - ainakin sen mukaan, minkälaista kommenttia tuli "ulkopuolisilta", vaikkakin huomioidaan kohteliaisuuspisteet :)

Seuraavana päivänä kakku maistui itse asiassa paremmalle, täyteläisemmältä. Ope tuumasi, että itse kakkukakku on kyllä hyvää. Ehkä mulla on hitaat piuhat, mutta pääsin kakun makuun vasta kolmantena päivänä :) Ihan hyvää, joo parani vanhetessaan :)

Oli kivaa ja mukavaa sekä opettavaista. Kiitos :) :)


Resepti:
http://www.bbcgoodfood.com/recipes/3092/ultimate-chocolate-cake

Nopea kylmäsavulohipasta

Tosta eilisestä herkuttelusta vielä sen verran, että arki iski aamulla turhankin kovasti nenille ;) Keitin (herkullista) mikropuuroa ja siitä tuli liian tuimaa. Kun sitä maistelin, oli kova ikävä eilisiä safkoja :) No mä skippasin sekaan puuroa isomman määrän pakastimesta sulatettuja marjoja ja sokeria, vähän, päälle. Johan maistui :)

Nyt ei ollut kyllä tarkoitus kirjoittaa aamiaispuurosta vaan rästiin jääneistä kokkauksista. Niistä ensimmäisenä on siis kylmäsavulohipasta. Reseptin olen repäissyt jostakin lehdestä, siinä ei näy yksityiskohtaisia tietoja.

Aineet neljälle:
400 g spagettia
300 g kylmäsavulohta
1 punasipuli
1 rkl öljyä
1/2 prk maustettua tuorejusutoa (ruohosipuli)
2 dl ruokakermaa 10 %
1/2 tl mustapippuria
1/2 sitruunan mehu
1 ruukku tilliä

Mä tein yhden hengen annoksen :)
Keitin spagetin. Sillä aikaa leikkasin lohen pienemmäksi. Kuorin, hienonsin ja kuullotin pannulla pari minuuttia punasipulia. Sit sinne sekoitettiin lohet ja kypsytettiin pari minsaa. Lisättiin tuorejuusto ja kerma. Kiehautettiin, jotta juusto suli ja maut pyöristyivät :) Maustettiin mustapippurilla ja sitruunamehulla sekä tarkistettiin suolaisuus. Lopuksi lisättiin tilli.

Pasta kaadettiin päälle ja sekoitettiin kastikkeeseen . Yksi nopea kuva ja sit syömään :)

TOSI hyvää pikasafkaa. Heh, TOSI hyvää kotiasteikolla arvioituna :)
Tätä teen toistekin :)  :)

Uskomattomia herkkuja - kaupungilla

En tajunnutkaan, kuinka hyvän diilin ystäväni heitti minulle :) Hän kysyi, että lähtisinkö duunin jälkeen syömään stadiin. Ajattelin, että mikäs siinä, ihan kivaa vaihtelua. Sen jälkeen ystäväni heitti listan ravintoloista, joista voisin valita. En tuntenut läheskään kaikkia, osan tunnistin kalliiksi vai pitäisikö sanoa laaturavintoloiksi. Koska työt loppuisivat poikkeuksellisesti Katajanokalla, päätimme mennä Sipuliin. Koska se aukesi vasta neljältä ja meillä molemmilla oli vähän tavallista lyhempi työpäivä, vaihdoimme sen Kellarikrouviksi. Sundsman olisi ollut sillä suunnalla yksi vaihtoehto ,mutta se tuntui jo liian hienolta....

Kun menimme Katajanokalle, olimme hämmentyneitä! Meidän määränpää oli väärä. Tilaisuus olikin Pasilassa. No sinne sitten. Kun se loppui, hyppäsimme sporaan ja kohti stadia. No matkalla oli Lyon ja Macu. Taas muutimme suunnitelmaa ja menimmekin lopulta Lyoniin. No ei sekään ihan halpa paikka ollut. Se kiinnosti mua, koska yksi toinen kaveri oli kerran sitä suositellut. Kiva nähdä, minkälaista ruokaa sieltä saisi.

Päivän yllätysmenu 3 ruokalajia, oli aika kiinnostava. Päivän yllätysmenu 5 ruokalajia ei ollut paljoakaan kalliimpi, joten otimme sellaiset. Siellä oli jotain "epäilyttäviä" juttuja, tarjoilija ystävällisesti kertoi ruuista. No se sopii tähän kokkauskurssiin :) Rohkeutta on tullut uusien makujen myötä. No kohta nähdään, hyytyykö hymy.... ;)

Alkujuomaksi otimme skumppaa ja itse asiassa sitä joimme toiseen pääruokaan asti.

Ihan ensimmäiseksi tarjoilija toi keittiön terveiset: kuivattua sienileipää ja sitä varten oli sienikastike tms. Leivät olivat kauniisti korissa pienten männynoksien päällä... Syvä huokaus, pieni pala leipää käteen ja kastelen sen kastikkeeseen ja maistan. No ei se pahaakaan ole, ei silti mun herkkuakaan... Toinen pala, no jaa. Kastike on soseutettu, joten sieltä ei tule ikäviä sattumia :)

Keittiön terveisiin kuului myös persilja leipä, jossa oli ankanmaksaa ja pikkelöityä sipulia, Lisäksi tuli äyriäisvaahtoa. Leipäkin oli epäilyttävä, kun oli tuota ankan maksaa.... Mutta se leipä oli taivaallisen hyvää! WAU!! En tiedä, onko ankan maksa miedompaa kuin ns. tavallinen maksa. Mutta en huomannut mitään maksalle tyypillistä makua :)

Äyriäisvaahto. Ystäväni kehui tätä. Hän sanoi, että on sitä aikaisemminkin syönyt. Mä otin sitä vähän lusikkaan ja se tuntui oudolta. En päässyt siihen kiinni. Vähän alkoi epäilyttämään koko ruoka tilaus ja jännittämään, mitä kaikkea vielä tuleekaan :) Vaahto oli tosi pehmeää ja suli suussa saman tien. Sitten vasta lusikoin astian pohjalta ja siellä oli pieniä katkaravun palaisia ja ne yhdessä vaahdon kanssa maistuivat todella hyvältä. Nam :) Opehan on opettanut, että kaikki ainekset samaan suutuntumaan... :)

Seuraavaksi tarjoiltiin leipää: sämpylöitä, focaccia ja näkkileipää. Valitsin focacciaa. Sen kanssa tuli ankanmaksavoita.

Ensimmäinen varsinainen alkuruoka oli savustettua perunaa muikunmätikastikkeella. Sanottakoon sekin, että mätejä en ole syönyt... Tämänkin oli tosi hyvää! Niin suussa sulavaa kastiketta :) Mun mielestä mätin suutuntuma on ollut jotenkin epämiellyttävä, mutta tässä se toi mun mielestä ruokaan hyvin rakennetta ja varmasti jakin makuvivahdettakin :) :)

Toinen alkuruoka oli härkätartar. Se tarjoiltiin rosmariinimajoneesin, pikkelöityjen sipulien ja leipäströsselin kanssa. Mä tositan tässä itseäni, kun tuo tartarkin on kuulunut epäilyttävien ruokien joukkoon. Olen tosin vain kerran aikaisemin sitä syönyt. Olin silloin Sveitsissä, enkä ymmärtänyt, mitä se on. Tilasin, sain sen, maistoin ja olin pettynyt. Ei meinannut tippua alas, mutta söin sitä silloin, kun oli kauhea nälkä. Taisi se olla aika kallistakin ja rahat aika vähissä... Tämän johdosta mua siis epäilytti aika paljonkin :) otin pienen palan sitä ja maistoin. Päällykset olivat hyviä. Toinen pala, hmmm, tämähän on hyvää. Oikein hyvää :) Nyt tuli fiilis, että sitä olisi voinut syödä enemmänkin, mutta ei hötkyilyllä, listaa on vielä paljon jäljellä... :)

Seuraavaksi tuli ensimmäinen pääruoka: kuhaa, maa-artisokkaa. Kuha oli paistettu, maa-artisokka oli sekä vaahtona (?) että lastuina, pohjalla oli fermentoitua kauraa. Annos oli koristeltu joillakin yrteillä, kuten monet muutkin annokset. Ai että tämänkin oli todella hyvää :) Kala maistui kalalta, paistopintaan oli saatu paljon makuja ja sitten se oli jotenkin kivasti maustettu. Ne maistuivat selvästi, eivät vieneet kalanmakua pois, todennäköisesti vaan korostivat sitä. Oli tosi hyvää ja kaunis annos :)

Suunraikastukseksi meille tarjoiltiin annos, jossa oli sitruunasoodaa, limeä ja melonia. Oli tosi raikastava! Meloni toi kivasti makeutta, kun taas sooda ja lime hapokkuutta. Taas tosi hyvää ja voisiko sanoa myös, että tarkoituksenmukainen. Suu todella raikastui :) Tällainen voisi olla joka baarissa. Kun suussa maistuu pahalta ja joku kiva tyyppi näkyvillä : raikastetta peliin... no nyt vähän eksyin aiheesta :)

Toisena pääruokana oli karitsanniskaa, punajuurta ja sipulia. Lampaanniska oli haudutettu 48 h, 62 asteessa. Lisänä oli emmertal vehnää ja sipulia sekä sipulikastiketta, punajuuria kahdella eritavalla, toinen hillottuna , toista en tiedä, jotenkin kypsennetty. Se ei ollut yksinään kovin maukas, mutta sen mukana tulleen valikoiden kastikkeen kanssa taas täydellistä :) Olin maistavinani piparjuuren kastikkeesta, mutta en ole ihan varma. Tässä kohtaa me siirryimme punaviiniin. Se oli jokin "myrskyviini" :D :D Mistral. Se oli suositus viini lampaan kanssa. Ihmettelin ruokaa niin kovasti, maistelin, mietin makuja, otin uuden suupalan jns. Viini unohtui melkein kokonaan juoda! Tämäkin oli loistelias kokonaisuus. Jos kuitenkin näistä pääruuista pitäisi toinen valita, olisi valintani kuha. Se oli käsittämättömän hyvää :)

Prejäkkärinä meille tarjoiltiin voijäätelöä ja mannapuuroa kanelin ja manteleiden kera. Oli nerokas kokonaisuus. Mieto puuro, täyteläinen jätski, siinä oli potkua ja sitten manteli toi kivaa suutuntumaa ja se kanelin kanssa maustoi ruuan hyvin :) Ei voinut kuin hymyillä :) :)

Varsinaisena jälkiruokana oli rosmariini-creme brulee. Sen kanssa oli passion creme ja jokin karamelli (?) creme, se maistui vähän toffeelle, mutta ei se sitä ollut. Lisäksi oli sitruunajäätelöä ja manteliströsseliä. Tämäkin oli ihan namanamnam-luokkaa :)

Lopuksi otimme vielä kahvit, ystäväni espressoa ja mä cappuccinoa, lisäksi molemmille kyytipojaksi calvadosta :)

Vau -oli tosi ihana päivällinen!! TODELLA maistuvaa, hyvää ruokaa ja kivaa seuraa. En tiedä parempaa viikonlopun alkua :) Joku voisi ajatella, että lasku pilaisi illan... No ei todellakaan pilannut! Mullahan on kuulema aina hyvä tuuri... ;) Tuli sellainen yllätys, että ystävälläni oli jotakin ruokakuponkeja, joilla maksu tapahtui n. 90 %:sti. Sain sitten maksaa lopun 10 %, kun halusin. Näin hyvnä diilin ystäväni heitti :) :) Paras hinta-laatusuhde, mitä olen koskaan syönyt :D :D No jos vakavasti kommentoidaan, olisin valmis maksamaan ihan normihinnankin, oli se niiiiin hyvääää :)