Kaurakeksit, vol 2

Tein lokakuussa (?) kaurakeksin ;) Silloin yllätyin täydellisesti, kun taikina levähti niin laajalle alueelle ja tuli pellin kokoinen keksi. Nyt huomioin, että reseptistä "kuuluisi" tulla 50 keksiä ja että ne eivät yhdelle pellille mahdu.

Sokerin ja munan vispasin tällä kertaa käsin. Sähkövatkaimen sekoittimet olivat astianpesukoneesa ja kone päällä... No ei tossa kauneesti ollut vispaamista. Tällä kertaa muistin kanelinkin, se unohtui viimeksi.

Pellille laitoin tosi pieniä nokareita taikinaa, puolikkaita teelusikallisia ja kolmatta peltiä näitä tuli paistettua. Nyt eivät osuneet toisiinsa. Mietin kuitenkin, että ovatko "oikean" näköisiä. Ope puhui muistaakseni, että reunat tulisi olla pitsimäiset. Koko rakenne on aika pitsimäinen, mutta reunat eivät ole ihan ohutta repeilevää pitsiä ;)

Maku oli ok - hyvää. Tosin aika rasvaisia ovat. Näin kommentoin viimeksikin... :)

Resepti:
http://www.yhteishyva.fi/ruoka-ja-reseptit/reseptit/kaurakeksit/014538

Herkullinen jauhelihakastike, vol 3 ja vähän leipäasiaakin

Viime keväänä tein kerran tän reseptin ja toisena kertana olin pikku-opena, kun kaverin kanssa kokkailtiin useampaa safkaa samana päviänä. Tänään luin vanhat blogikirjoitukset ja katsoin, oliko ope kommentoinut jotakin, mitä olisi hyvä huomioida. Nyt ei ollut kiire, eikä edes nälkä - vielä :)

Muistan, et ekalla kerralla olin hyvinkin ennakkoluuloinen tätä tomaattipohjaista kastiketta kohtaa. Kun luin kommenttejani keväältä, huomaan, että ei ne ennakkoluulot olleet pelkästään tomaattia kohtaan. Kirjoitin näin: "Sellerin jätin suosiolla pois. Pekoni oli rajoilla, ostanko. Mut kun kävelin hyllyn ohi ja huomasin sen myöhemmin, skippasin koko pekonin. Joskus on pienestä kiinni, mitä tekee ;) Punaviinin kanssa painin jo pidempään. En viitsi ruuanlaittamisen takia avata punkkupulloa ja mun kanisteri on tyhjä. Ostaisinko kanisterin vai skippaisinko tämänkin. Skippasin tällä kertaa." Ope oli keväällä neuvonut, et jos bolognesekastike on mun makuun liian tomaatista, kun se on kypsää, voi lorauksella kermaa "pehmentää" makua.  Kuitenkin ensin maistaisin ja huomioisin pastan miedontavan makua.

Kun tein tokaa kertaa ystäväni kanssa, silloin oli jo viiniäkin mukana ja pekonia :)

Nyt tässä versiossa oli jo selleriäkin :)

Tein ihan rauhassa, pilkoin ensin vihannekset ja vasta sitten aloin käristelemään pekonia. Mielestäni kaikki meni ihan ok. Tosin pannu kävi pieneksi ja loppukypsennyksen teinkin kattilassa. Sit olikin se jännä hetki: miltä maistuu, mitä pitäisi lisätä ja kuinka fiksaan maun :) No hyvältä maistui... puuttuuko jotakin... no en oikein tiedä.... laitetaan "varuilta" vähän suolaa ja mustapippuria... noin... hyvä sekoitus ja uudet maistiaiset....hmmm....aika voimakas on toi tomaatti, mutta ei ylivoimainen ja sit se pastakin kyllä sitä laimentaa, hmmm... jääkaapissa on pieni liru kermaa, isken sen kastikkeeseen... sekoitus... hetken odotus ja taas maistetaan.... joo nyt on hiukan perampi :) Heh taisi olla aika psykologinen kerman lisäys, mutta ei se haittaa, pääasia, että "parani" :)

Pastakin on melkein kypsää, vedet pois, takas kattilaan ja pastakastike sekaan, hyvä pyöräytys ja sit lautaselle ja syömään :)

Hyvää nam nam ja punaviiniä ruokajuomaksi sekä kyytipojaksi vihreätä salaattia :)
En tosin malta salaattia syödä, kun tekee mieli jo kokkaamaan seuraavaa projektia tai jos ihan rehellisiä ollaan seuraavan seuraavaa :) :)

Kun toi kastike kypsyi hellalla, tein odotellessani vuokaleivän. Olen tehnyt sitä useampaan kertaan, mutta olen joka kerta ihmetellyt, kun reseptissä sanotaan, että kaadetaan löysä taikina vuokaan. Mulla taikina ei koskaan ole ollut löysää. Viimeksi kun tätä tein, maistatin opella leipää.  Kysyin rakenteesta, tulisiko olla vähemmän jauhoja. Ope sanoi, että ihan hyvälle maistuu. Hän ei olisi kiinnittänyt jauhojen määrään huomiota, mutta kun kysyin, hän tutkaili leipää tarkemmin ja tuumasi, että voisi jauhoja olla vähemmän, tällöin leipä ei olisi niin tiivistä ja olisi kosteampaa riippuen tietysti siitä, kauanko on uunissa. Reseptissä sanottiin, että jauhoja lisätään n. 9 dl. Mä laitoin nyt vajaa 7 dl. Taikina oli selvästi märempää, mutta ei edellenkään kovin löysää - ainakaan mun mielestä. Taikina siis kaadettiin kulhoon ja sen annetttiin nousta n. 1 h ennen uuniin laittamista. Se kohosi TOSI paljon, hyvä että vuuassa pysyi!! :)

Leivän maku oli ihan hyvä, ei tosiaan ollut niin kiinteää eikä kuivaa kuin aikaisemmin. Pidin uunissa täydet 40 min, nyt kun oli märempää. Aikaisemmin olen pitänyt 35 min tai vähän yli sen. Tämä oli sen verran erilainen versio, että lisäsin pellavansiemenien ja saksanpähkinäiden lisäksi vielä auringonkukan siemeniä. Pari palaa leipää ja teetä oli mun iltapala, mut ei kuitenkaan illan viimeiset kokailut :)

Reseptit:
http://www.bbcgoodfood.com/recipes/1502640/the-best-spaghetti-bolognese

http://kotiliesi.fi/ruoka/reseptit/rouheinen-vuokaleipa

Juureschipsit

Juureschipsit ovat pyörineet päässäni jo jonkun aikaa. Mulla oli punajuuria ja bataattia, joten niistä sitten väsäsin chipsejä. Ohjeessa oli muitakin juureksia.

Juurekset viipaloidaan lastuiksi veitsellä tai vihannesleikkurilla, sanottiin ohjeessa. Mä käytin juustohöylää, sillä tuli aika ohkasia. Mutta taisi olla höylän käytössä toivomisen varaa! Juurekset olivat aika kovia, höylää sai painaa jonkin verran ja sit kun vedin viipaleen, höylä osui aina toisen käden peukaloon, joka piti kiinni juureksesta. Peukalo oli ihan punainen tämän operaation jälkeen, eikä se johtunut punajuuresta :)

Viipaleet uuniin, maustaminen ja suolaus sekä varsinainen kuivaus kuivurilla. Yksinkertaista, joskin hidasta. Viipaleet tietysti kutistuivat PALJON, joten saanto oli aika pieni. Näitä ei sitten ahmita, vaan yksitelleen syödään nautiskellen. Ovat hyviä :) Tykkään bataatin imelyydestä, se sopii mun mielestä tähän hyvin :) :)

Seuraavana päivänä tein vielä loppubataateista chipsejä. Tällä kertaa viipaloin ne veitsellä. Tuli huomattavasti paksumpia ja lopputuotteesta ei tule yhtä kivoja väkkäröitä, joskin maku lienee ihan yhtä hyvää?

Resepti:
http://www.maku.fi/reseptit/juuressipsit

Varastettu voileipäidea

Olin viikonvaihteessa kaverini kanssa stadissa galleriakierroksella ja alkoi huikomaan. Poikkesimme Fredalle kahvilaan ja teki mieli jotakin suolaista ja tilasimme leivät. Ne olivat aika erikoiset, mutta maukkaat:

• makeaa leipää
• cheddarjuustoviipale
• porkkanaraastetta paljon
• rucolaa
• avacadoa paljon
• siemeniä
• öljyä

Väsäsin tällä periaatteella kotona iltapalan ja kyytipojaksi tein pienen lisekesalaatin. Leipä ei ollut yhtä hyvää kuin kahvilassa. Se johtunee siitä, että avocado oli mauton... ;) Ehkä on muitakin syitä, mutta avocadoa on helppo syyttää ;) ;) Kahvilassa oli tietysti eri tunnelma j aeri fiilis, lisäksi leipä yllätti siellä näöllään ja maullaan.

Lauantai-illan menu

Kirjoitinkin jo kaikista safkoista erikseen: espanjalaiset potut, ilmakuivattukinkku-broileri ja sitruunainen juustokakku. Lisukesalaattiin en ollut panostanut, mutta siitä(kin) tuli ihan onnistunut: vihreetä ruukkusalaattia, erivärisiä kirsikkatomaatteja, salaattisiemeniä ja sitruunaöljyä päälle. Oli ihan näyttävänkin näköinen ja hyvää :)

Muut safkat aikaisemmissa kirjoituksissa jo analysoin. Sanottakoon vielä sellainen, että ystäväni oli kriittisempi broileria kohtaan ja minä pottuja kohtaan. Johtuiko se siitä, että hän oli broilerien pääkokki ja mä tein potut?? Tämä tuli mieleen vasta myöhemmin? Alitajuntaista kohteliaisuuttako, en tiedä. Joka tapauksessa ruoka oli hyvää ja oli erittäin ihanaa syödä ja juoda ;) hyvässä ja mukavassa seurassa :) Kiitos :) ... koska otetaan uusiksi :D :D

Espanjalaiset perunat

Yleensä broilerin kanssa aina olen laittanut jonkinlaista riisilisuketta. Tällä kertaa päädyin näihin pottuihin. En ollut ihan varma, miten nämä natsaa yhdessä, mutta otin riskin.

Itse ruuanlaitossa ei ollut mitään ihmeellistä. Myönnän sen kuitenkin, että vieläkin vähän epäilytti tomaattipyreen sekoittaminen perunoihin.... Opelta olin saanut reseptin aikaisemmin ja vinkin, että smoked paprika on jauhettua paprikaa. Se olikin hyvä vinkki, en olisi sitä tiennyt.

Maku oli yllättävän voimakas, ihan kuin olisi ollut chiliä tai jotakin vastaavaa. Ei kyllä ollut kuin valkosipulia. Mun mielestä oli ihan ylärajoilla tomaatin maku. Oli ihan ok, ystäväni mielestä olivat hyviä. Itse asiassa nämä potut sopivat yllättävän hyvin saltimbocca broilerin kanssa, kun broilerin maku oli aika hento, potuista tuli potkua.

Tätäkin voisin tehdä toistekin, mutta silloin laittaisin aavistuksen vähemmän tomaattipyrettä.

Kiitos opelle vinkeistä :)

Resepti:
http://www.bbcgoodfood.com/recipes/10047/spanish-potatoes

Saltimboccaa broilerista

Pääruokana oli kanaa :) Tämä olikin yllättävän nopea tehdä!

Broilerin palat olivat pannulla kauemmin kuin ohjeessa sanottiin. Mun mielestä broilerin rintapalat olivat niin paksuja, että ohjeen aika ei ihan riittänyt. Syödessä pohdittiinkin kovasti, olivatko ne ylikypsiä vai ei. Ystäväni mielestä ei missään tapauksessa saanut olla kypsempiä ja reunasta olivat vähän turhankin kypsää. Mun mielestä ne oli keskeltä ihan mehukas ja epäilin, että olisiko ollut raakaa, jos olisi vähemmän aikaa pastanut. Ehkä hivenen vähemmän...

Ekaa kertaa käytin ruuassa salviaa. Sitä oli tod.näk juuri sopivasti, kun se ei lyönyt sieltä läpi, teki kuitenkin jonkun vivahteen. Itse ruoka oli aika vähän mausteista.

Arvioimme ruokaa tosissaan, mutta tässäkin mikä oli tärkeintä: maku ja se oli tosi hyvää :) Teen tätäkin toistekin ja sit ehkä aavistuksen vähemmän aikaa pastan kananpoikia pannulla :)

Kiitos opelle resepti vinkistä :)

Resepti:
http://kotiliesi.fi/ruoka/reseptit/saltimboccaa-broilerista

Höyhenenkevyt sitruunajuustokakku

Mietin, kumpi on "tärkeämpää": siisti koti vai se, että juustokakkua on tarjolla. Juustokakku voitti :) Söin aamiaiseksi banaanin samalla kirjoittelin kauppalistaa. Sit nopeasti kauppaan ja sieltä kotiin, kokkaamaan :) Oli kiireähkö aikataulu, kun olin menossa viikonlopun vierastani vastaan stadiin.

Kokkaus tapahtui rivakasti. Kakkupohjassa käytin mangososetta. Kun levitin sen vuuan pohjalle, muistin tai tajusin, että mun vuoka on pienempi kuin ohjeessa mainittu 24 cm vuoka. No oli helppo levittää, ei pohjsta silti tullut kovin paksua.

Täyte: Mango-sitrusjogurttia ei ollut kaupassa. Ostin sen sijaan mango-papaija?jogurttia. Se ei ollut rasvaton, kuten alkuperäinen, mutta laktoositon :) Liivattelehtiä en ollut aikaisemmin käyttänyt. Ohjeet niiden käyttöön olisi tod.näk ollut paketissakin, ne oli myös tossa reseptilinkissä sivun oikeassa laidassa. Toimin sen mukaan. Kaikista "jännintä" oli valkuaisten erottaminen keltuaisista. Sitäkään en ollut ennen tehnyt. Eka onnistui loistavasti :) Tokassa sössin ja osa keltuaisesta humpsahti valkuaisen sekaan. Kävi muuten tosi nopeasti... Ei hätää, olin varautunut tähän :) Erottelin valkuaisen erilliseen mukiin ja erottelun jälkeen kaadoin ne yksitellen vaahdotuskulhoon. Muuten menin ihan ohjeen mukaisesti. Kun kaadoin nestemäistä täytettä pohjan päälle, mietin, mahtaako se pysyä irtopohjavuuassa... Turhaan epäilin, ihan hyvin pysyi ja kauniisti jääkaapissa jähmettyi.

Kun tulin stadista kotiin ruuanlaittoon, ensimmäisenä väsäsin kiilteen. Sitäkin tuntui tulevan paljon. Kyllä se vuokaan mahtui, joten ei hätää :)

Kun pääruuat oli syöty, siirryimme pikku hiljaa jälkkäriin. Ensin koristelin sen sulatetulla suklaalla. Sitä tuli aika reilusti... Kun irrotin irtopohjavuuan reunat, musta tuntui, että kakku hajoaa samalla. Ystäväni rohkaise, että irrota se vaan, hyvin menee. Ja hyvinhän se meni, pieni lohkare irtosi reunalta, muuten pysyi kasassa.

Kun kakkua leikattiin, se oli aika hyllyvää! Jäin miettimään, oliko liiankin hyllyvää. Luulen, että rakenne oli ok ja hyllyvyys johtui siitä, kun vuokani oli 4 cm halkaisijaltaan pienempi kuin ohjeessa mainittu vuoka. Tämä johdosta kakkuni oli aika korkea ja siten hyllyvämpi. Olisin voinut tehdä vähän pienemmillä ainemäärillä. Mutta maku oli tietysti tärkein ja se oli HYVÄÄ. Tosi sitruunainen ja kevyt, ei mitään ähkykamaa :) vaikka olikin melkein suklaalla
kuorrutettu :) :)

Tätä kandee tehdä toistekin ja ystävänikin aikoi kokkailla tätä :) Hyvä reseptivinkki opelta, kiitos :)

Resepti:
http://www.kinuskikissa.fi/hoyhenenkevyt-sitruunajuustokakku/

Paahdetut juureslastut

Juurekset kuorittiin ja juustohöylällä leikattiin ohuiksi lastuiksi. Yllättävän hyvin leikkaantuivat. Olin valinnut vähän pehmeähköjä punajuuria, jotta leikkantuisivat paremmin. Höh, ne olivat tietysti vain pinnasta vähän pehmeitä... Ajatus oli ehkä hyvä, mutta ei käytönnön hyötyä :)

Lastut levitettiin kahdelle uunipellille. Niin tein minäkin, mutta tässä kohtaa mietin, miksi en puolittanut reseptiä!! Lastujen päälle valutettiin öljyä ja siroteltiin rosmariini, suola ja mustapippuri. Sit niitä paahdettiin 200 asteessa noin 20 min, kunnes lastut olivat kullanruskeita. Tämä olikin tämän safkan vaikein kohta!

Mulla oli pelti toisiksi ylimmällä hyllyllä n. 15min. Sit otin pellin uunista ja kääntelin juurekset. Uuniin laitoin vikaksi 5 min ylähyllylle. Siellä ne saivat vähän väriä. Olin jotenkin ajatellut, että näistä tulee kuivahkoja juureslastuja, mutta tällöin niitä olisi pitänyt pitää huomattavasti kauemmin uunissa. Eli se ei ollut tässä tarkoituksena. Näin ainakin päättelin :)

Marinadin teossa ei ollut kauheesti ihmeteltävää. Pientä huolellisuutta tietysti aina tarvitaan.. :) Mulla oli persiljaa, mutta olin käyttänyt sen punajuurilaatikkoon, kun mulla ei ollut kuvattua persiljaa siihen. Laitoin sen tilalle varovasti timjamia, kun tykkään siitä. Sit vähän ajan päästä muistinkin, että onhan mulla persiljaa pakkasessa. Lisäsin sit vielä sitäkin.

Lastut marinoituivat jääkaapissa n. 2 h ennen kuin maistelin niitä. Ohjeessa sanottiin, et ainakin 0,5 h pitää marinoitua. Miltä maistuivat? Oi, hyvää. Tykkään. En tosin ollut ajatellut, minkä kanssa niitä on tarkoitus syödä! Tämä kokkaus lähti oikeastaan siitä, että on kiva tehdä jotakin ja kun punajuurilaatikko oli uunissa 40 min. Odotellessa oli hyvää aikaa tehdä tämä, kun uunikin oli valmiiksi lämmin. Todennäköisesti jaan tämän lisukkeeksi pieniin annoksiin ja pakastan. Nam :) :)

Open kanssa on ollut puhetta juureslastuista, siis niistä kuivista perunalastun tapaisista. Niitä voisinkin väsätä lähiaikoina ja bataattilastuja myös :) Joo on se bataattikin juures... ;)


Resepti, 4 annosta

2 keskikokoista punajuurta
2 perunaa
1 porkkana
3 rkl oliivi- tai rypsiöljyä
0,5 tl kuivattua rosmariinia
1 tl suolaa
1 tl rouhittua mustapippuria

Marnadi
0,75 dl hyvää oliiviöljyä
3 rkl balsamietikkaa
2 rkl sitruunamehua
1 valkosipulinkynsi
1,5 rkl hunajaa
1 rkl kapriksia
3 rkl hienonnettua persiljaa
ripaus suolaa
ripaus rouhittua mustapippuria

Venäläinen punajuurilaatikko

 Tuli sellainen ajatus, että voisin pistäytyä Pietarissa. Mitäköhän herkkuja siellä olisi? Ajatus jäi takaraivoon. Toinen, arkisempi ajatus oli, mitä kokkailisin. Sit muistin mun punajuuritavoitteen tälle vuodelle :) Siis punajuuresta jotakin! Otin joulupukin tuoman kirjan esille ja selailin sitä: venäläinen punajuurilaatikko. No sehän kuulostaa just sopivalta :) :)

Mulla on mausteet kotona, munat ja maidot. Punajuuria ei ole, osan ne pikku-kaupasta, kun isot eivät enää ole auki. Mahtaakohan siellä olla??

Kun olin kaupassa, mua nauratti, oli niiin hyvä punajuurivalikoima. Suomalaisia punajuuria 1 kg pusseissa ja irtopunajuurina. Oli myös valmiiksi keitettyjä. Ostin niitä kaikkia :) :) Pussijuurekset laitan laatikkoon. Irtojuuret seuraavaan kokkaukseen. Ne olivat pehmeämpiä ja järkeilin niin, että niistä saa leikattua lastuja paremmin. En tosin tiedä. Tähän safkaan valitsin kovia, ajattelin, että niitä on helpompi raastaa. En ole siitäkään ihan varma :) Ja eiks noi pehmeet ole rajatapauksia, kannattaako ostaa?

Eilen illalla tein ostokset ja tänään nälkäisenä lumitöiden jälkeen aloin kokkailemaan :) Kuorin ja raastoin punajuuret. Mietin, onko väliä, minkälaista vaaleata leipää tähän laitetaan. Mulla oli paahtoleipää, ei mitenkään kuivaa. Olisiko kuiva leipä ollut parempi vaihtoehto? Leipää liuotettiin maito-kermanesteessä muutama minuutti. Sipulin silpoin ja samalla valkosipulia myös, vaikka sitä ei reseptissä ollutkaan. Munat tuli vispata. Olivat pienen näköisiä vai johtuko se siitä, että "kuorin" ne isoon kippoon! Mietin ja sit tulin sellaiseen tulokseen, että lisään neljännen munan? Mietin, kuinka muna vaikuttaa rakenteeseen. Eiks se sido komponetteja yhteen? Jos tulee tosi tiukkaa ja jämäkkää kamaa, niin sit oli virhetikki?? Naurahdin lisätessäni neljättä munaa, on ainakin jotakin pohdittavaa blogia kirjoittaessa ;)

Kaikki aineet sekoitetiin. Mulla ei ollutkaan rakuunaa. Korvasin sen rosmariinilla. Sit uuniin kypsymään 40 min ja 200 astetta.

Kun otin laatikkoa lautaselle, ei ainakaan liian kuivaa ollut! Maku oli hyvää :) Kuumaa :) Oikein hyvää :) Punajuuren kypsyysastetta jäin miettimään. Se oli mun mielestä aika mössöä. Sen puolesta olisi voinut olla vähemmänkin aikaa uunissa. Toisaalta sipulit olivat nyt just hyviä. Jos sipuleita kuulottaisi ensin pannulla ja sit koko höskää pitäisi vähemmän aikaa uunissa, jotta punajuuret eivät olisi ylikypsiä. Miten se vaikuttaisi nesteen määrään? Pitäisikö nestettä myös vähentää tai lisätä jotakin sitoavaa komponenttia?? Kuivampaa leipää ja ehkä vähän enemmän? Tästähän tulikin yllättävän monta kysymystä ja "pohdintaa".

Taas oli kivaa ja tuli monta iltapalaruokaa viikolle :)

Resepti, 6-8 annosta
600 g punajuuria
2 dl vaaleata leipää murusteltuna
2 dl maitoa
1 dl kuohukermaa
3 kananmunaa
1 iso sipuli
1 tl suolaa
1 tl kuivattua timjamia
3 tl kuivattua persiljaa
1 tl jauhettua valkopippuria
0,5 tl kuivattua rakuunaa
2 rkl voita

Perjantai-illan gormetruoka

Juomana skumppaa, ei paha   ;) eikä pahaa :D
 Lisukesalaattina mangosalaattia 
Ja sit pääruokana dadaaaaa tosi gourmee :)
kakkatulella hiillostettua lenkkimakkaraa. Hahaaa :D :D

Jotain teki mieli ja suolaista. En ole mikään makkarafani, ei niitä kesämökilläkään juuri syötyä tullut. Kävin kaupassa suoraan duunista, ilman kauppalistaa ja ajattelin, et nyt ne kabanossat ostan. Sit kevensin safkaa salaatilla. Oli mangoa, joten siitä nimi. Eilen avasin skumppapullon. Yleensä kaadan menemään loput, jos jää - kuten yleensä - pulloon jotakin. Nyt jämät oli jääkaapissa ja naureskelin, et ne sopii tähän :D :D

Kun söin vielä nauroin, et eiks tää mene aika oppikirjan mukaisesti hapanta ja vähän kirpeää juomasta, makeutta mangosta ja suolaisuutta makkarasta ;) :) :D Ok, vois ne maut muutenkin natsata... Mut hauskaa oli :D

Ei ole kyllä tullut eineksiä syötyä. Ajattelin tämän tänne myös skrivata, kun blogin nimi on köksää huumorilla ja huumoripuolelle tämä menikin:) Ope hienosti kommentoi, et tää vois olla jonkun sortin "cross kitcheniä" :) :) :)

(Kuva otettu Lumialla, värit ihan pielessä, en saanut niitä paremmiksi...)

  

Kaali-pekonipiirakka, vol 2

Pari päivää ostin kerän kaalia, kun se oli törkeen halpaa, 0,19 € / kg!! Kerä painoi 2 kg. Päivällä tein jo kaalikääryleitä, ohjeen mukaan siihen tarvittiin kaalia 1,5 kg. Mutta mulla meni vain 1 kg siihen, vaikka teinkin mielestäni ihan ohjeen mukaan koko höskän. Mulla jäi siis puolittain keitettyä kaalia n. 1 kg. Hmmmm mitä mä tekisin. Äiti oli täällä syömässä. Heitin hänet kotiin ja tulomatkalla kävin kaupassa. Ajattelin tehdä huomenna kaali-pekonipiirakkaa. Mutta olinkin niin innokas kotiin tullessani, että teinkin sen jo tänään :)

Kävin heti reseptin kimppuun, en lukenut blogista, mitä olin viimeksi tehnyt. Ei ollut itse asiassa mitään mielikuvaa. Mielikuvat palautuivat pikku hiljaa ;) Kun pilkoin porkkanaa, muistelin, että niistä oli juttua. Tarpeeksi pieneksi tulisi pilkkoa, jotta sitä tulisi joka suupalalle. Kun olin pilkotut porkkanat heittänyt pannulle, vilkaisin ohjetta: RAASTA porkkanat. Höh, ihan sama moka kuin viimeksi!! Mun pitäisi lukea koko ohje huolella ennen kuin alan kokkailemaan. Taas kerran luin vaan rivin kerrallaan ja sit tulee tällaisia ylläreitä.. ;( No ei se niin vaarallista ole :)

Toinen juttu mitä mietin, oli taikinan kaulitseminen pellille ja kun sitä ei esipaistettu ja täytteen mukana tuli aika paljon nestettä, mitenkä mahtaa piirakka paistua. Kun piirakka oli uunissa, luin blogin ja yllätys yllätys, olin pohtinut ihan samoja asioita!! Viimeksi se paistui ihan hyvin, entä tänään?

Oli paistunut, pohjassakin oli vähän väriä ja maku oli ihan ok. Aurajuuston maun tunnistin. Se johtuu tietysti siitä, että kaikkia muita aineita on reseptin mukaisesti paitsi kaalia 30 %.  Tämä oli ihan tietoinen valinta. Meinasin jättää osan juustoa aurojuustopussiin, mut sit ajattelin, ett' en tarvitse jämää mihinkään ja huitasin sen sekaan. Jos en olisi aikaisemmin käyttänyt aurajusutoa missään, olisin "kauhistunut", mut nyt se vaan maistui vähän aurajuustolle ;) Ei paha :)

Resepti:
http://www.valio.fi/reseptit/kaali-pekonipiirakka/

Kaalikääryleet

Kun kävin viime viikolla kaupassa, oli kaali tarjouksessa: 0,19 senttiä/kg. Eihän sitä voinut olla ostamatta ;) En kuitenkaan halunnut tehdä kipparin helppoa kaalipataa enkä kaalipiirakkaa, vaikka ne onkin hyviksi aikaisemmin syksyllä havaittua. Jotakin uutta halusin tehdä. Kysyin äidiltä, että mitä mä tekisin. Hän suositteli kaalikääryleitä. Ok, tehdään niitä ja pyydetään äiti syömään. Tosin en ole aikaisemmin pitänyt niistä! Ehkä ne menevät, kun se kaalipatakin meni ja oli hyvääkin :) Kokeilen ainaskin.

Aamusta taas aloitin kokkailun. Auts, ekana pitikin hella pestä! Aamukahvi kiehui vähän hellalle. Olen muterikeittimella keittänyt nykyisin melkein kaikki kahvit. Oisko se ollut Iltasanomsisa tai Hesarin ruokasivuilla jokin aika sitten, kuinka keitetään hyvää kahvia. Suomen johtavat baristat neuvoivat ja yhtenä vinkkinä oli se, että mutterikeittimeen laitetaan kiuhuva vesi. Olen useimmiten niin tehnytkin, mutta kun pannun alaosa on kuuma, on keitintä aika vaikea kiristää riittävän kireälle, vaikak pannulappua käytänkin. Ja sitten se kahvi vuotaa pitkin hellaa ;) Tekniikkalaji sekin.

Kaalikääryleet oli päivän teema, vaikka vähän viheesta eksyinkin. Kaalista tuli kovertaa kanta. Kovertaa?  Koveralinssi on keskeltä ohuempi... Ok, siis puukolla veistän osan kannasta veks ;) Vielä on osa termeistä hukassa ;) Vaikka ei kai tuo kovertaminen välttämättä ole köksätermi. Siitä tulee ensimmäisenä mieleen
koverat ja kuperat linssit... :)

Kannan kovertamisen jälkeen laitoin kaalin hellalle kiehumaan. Seuraava haaste: mulla ei ole kovin isoa kattilaa. Laitoin sen sit
tähän, vaikak koko kaali ei olekaan veden peitossa. Kääntelin sitä sit kahden puukauhan avulla. Jonkin ajan kuluttua kaalinlehdet irtosivat helposti. Sit kylmään veteen jäähylle, mut ei 2 min ;) ja kuivaus. Niitä irtosi ihan mukavasti. Loput repeilivät. Tajusin, että enemmän pitäisi kaalia keittää, jos haluaisi lisää kokonaisia lehtiä. Päättelin, et noi jo riittää.

Vilasin reseptiä, annos on 18:sta! Oho tuleepa paljon! Toivottavasti tykkään ;)
Pannulla pyöräytin sipulin ja lisäsin myös valkosipulia, vaikka sitä ei ohjeesswa ollutkaan :) Sit koko täyte kulhossa sekaisin ja mausteet perään. Maistoin, vaikka vähän arveluttikin raa'an jauhelihan maisteleminen. Jotenkin oli sellainen fiilis, että ei ehkä kandeis. En tosin tiesä, miksi. Mietin mausteiden määrää. Ohjeessa sanottiin ja on ollut monta kertaa openkin kanssa puhetta, että täytteessä saa olla reilusti makua, jos/kun tulee vielä jokin makua laimentama elementti mukaan. Suolaa oli ainakin tarpeeksi, muuten en oikein osaa sanoa. Musta tämä maisteleminen on ehkä tällä hetkellä vaikeinta kokauksessa. En oikein osaa sanoa, mitä puuttuu vai puuttuuko mitään. Ehkä tässäkin harjoitus tekee mesterin :) :)

Annostelen n. 1,5 (oikeata) ruokalusikallista täytettä  ja taittelen kaalinlehden paketiksi. Nostan paketit uunivuokaan ja laitan ne tiivisti toisiaan vasten. Päälle lorautan vähän siirappia ja sit laitan ne uuniin ruskistumaan. Kun ne ovat saaneet vähän väriä, valelen vähän voita päälle ja tiputan lämpötilan ohjeen mukaan 150 asteeseen. Uunissa ne hautuvat n. 1,5 h. Yhden kerran valelen niiden päälle kaalin keitinlientä.

Äidin kanssa keitetään perunat ja kaapista otan jotakin lisukkeita, mitä sattuu löytymään. Lisäksi tomaattia ja jotakin vihreätä koristeeksi. Sitten syömään! Vähän jännittää. Otan silti ahneesti heti kaksi käärylää ;) Ja maku on, tadadaa hyvää ;) Yllättävänkin hyvää ;) Äiti tykkää myös, mutta tuumaa, että ehkä voisi olla vähän enemmän suolaa. Annan hänelle suolaa, hän lisää sitä ja tuumaa, että nyt on vielä parempaa. Yllätyn. Mun mielestä täyteestä oli ainakin suolaa!! Niin se vaan laimeni jälleen kerran. Todettakoon, että sellainen moka kaalin keittämisessä, että suola unohtui. Se tietysti osaltaan teki maun vielä tuimemmaksi. Tosin lisäsin riisiin suolaa tavallista enemmän paikatakseni tätä. Tietysti suola olisi jakautunut tasaisemmin, jos kaalissakin olisi sitä ollut.

Saattaapi olla, että teen näitä toistekin :)

Reseptit:
http://www.maku.fi/reseptit/perinteiset-kaalikaaryleet

Paketointi:
http://www.martat.fi/ruoka/ruokanurkka/2005-04-12-21-15-35perinteiset-kaalikaaryleet/

Luumu-kanelitähdet

Tästä reseptistä on open kanssa keskusteltu useampaan kertaan. Ope on tehnyt näitä ja vinkkasi mulle tämän idean. Mulle on jäänyt nämä päähän pyörimään ja tänään sitten tein näitä. Reseptissä oleva luumu-kanelirahka on sesonkituote, joten ei tätä ehkä voisikaan tehdä esim. kuukauden päästä?

Kaikki ruokatarvikkeet löytyivät kaupasta. Mulla ei ole piparkakkumuotteja. En ole pipareita koskaan tehnyt. Kävin Prismassa etsimässä niitä, mutta olivat loppuneet. Tai oli siellä sellainen suomenkarttamuotti, mutta en ajatellut tehdä niin isänmaallisia kakkaroita ;) No opelta sain muotin lainattua :) Joulukuun-15 kauppalistalle rustasin muotit ja ehkä sitten teen elämäni ensimmäiset piparkakutkin.

Kun hain muottia opelta, sain samalla hyvät vinkit. Puhuimme mm. kaulitsemisesta. Hän sanoi mm., että ei kannata painaa vaan työntämällä kaulita. Muistin, että olin kuullut tuon aikaisemminkin, mutta en olisi muistanut sitä käytännössä. Se olikin hyvä vinkki :)

Kaulitessa, itse asiassa innostuin ja kaulitsin taikinan vähän liiankin ohueksi, tai näin ainakin luulen :) Kun leikkasin uunista otetut kakkarat veitsellä kahtia, osasta repeili tai hajosi tähden sakarat. Olivat ehkä liian ohuita tai sit mä olin liian kovakourainen. No sainpahan monta maistelukappaletta ;) :)

Pohjapalaan annostelin luumuhilloa ja luumu-kanelirahkaa. Kannet päälle. Läheskään kaikki eivät olleet tähden muotoisia. Ehkä kaulitsemisen jälkeen olin liian kovakourainen siirtäessäni niitä pellille. En käyttänyt mitään lastaa tms. ja ehkä ne vähänvenyivät siinä.

Lopuksi tomusokeria päälle. Lipsahti reulun puoleisesti :) Ei se mitään. Kauneimmat yksilöt pakkasin laatikkoon ja vein äidille :)

Maku oli tosi hyvä, ehdotonta namnam-luokkaa :) :) Tämä pitää muistaa, näitä voisi tehdä uudestaankin :) Kiitos opelle kaikista vinkeistä :) Taas kaikki makureseptorisolut nauravat ja ovat iloisia :) :)

Resepti:
http://www.valio.fi/reseptit/luumu-kanelitahdet/

Punajuuripyrettä ja lohipataa

Mulla on ollut periaatteena, että samasta safkasta kirjoitan kaksi kertaa ja jos teen useammin niin sit en enää kirjoita. Lohipadasta voisin väsätä omankin jutun, mutta nyt laiskottaa ;) Aluksi ajattelin, että en viitsi paljastaa mokia, mitä siihen liittyi ;) Toisaalta, miksi en? Ei ne mitään kauhean dramaattisia olleet. Mun olisi pitänyt lisätä kala aikaisemmin. Nyt parsakaali oli jo kypsää kalojen lisäämisen yhteydessä ja sen takia niistä tuli liian kypsiä, hampaattomien ruokaa ;) Mut oli silti ihan hyvää. Toinen moka, joka on tavallaan huolimattomuusvirhe oli se, kun heitin mantelit pannulle en huomannut laskea lämpötilaa. Sen sijaan ihmettelin, kun ne ruskistuivat niin nopeasti...

Sitten itse asiaan eli punajuureen :) Pääkohde oli siis punajuuripyre. Noudatin mielestäni ohjetta aika tarkasti. Tulikin ihan maukasta, mutta ehkä vähän turhan löysää. Nestettä olisin voinut keittää pois. Itse asiassa en tajunnut siinä vaiheessa, että se on noin kosteaa. Sit tajusin, kun se oli ollut vähän aikaa kipossa ja neste oli havaittavissa kipon reunalla. En kuitenkaan enää alkanut sitä kuumentamaan.

Maku oli hyvää sekä lohipadassa että pyreessä :) Ihan namnam-luokaa :) :) Tämä oli muuten eka pyre, mitä olen koskaan tehnyt :) Resepti oli yksi open lähettämistä punajuuriresepteistä. Lohipatareseptin olen saanut aiakisemmin. Kiitos linkistä :)

PS. Kun hain reseptin tuohon alle, huomasin, että sen yhteydessä on video, kuinka safka tehdään. Siinä oli rosmariinilohta, ei tätä pataa, mitä mä tein. Videossa loheen leikattiin viipaleita nahkaan asti ja sitten se maustettiin ja leikkuukohtia vähän avattiin, jotta maistuisi paremmin. Näytti näppärelle, mutta kuivuuko kala tuolla systeemillä?? Näin mä epäilen ammattikokin ohjeita ;) ;) Ei varmaan kuivu, kun ei pidä uunissa liian pitkään ja ehkä nuo sitruunaviipaleet vähän itkevät ja nesteyttävät?? :)

PSPS. Oli tuon kokinkin pyre aika nestemäistä eli ehkä tämä mun tekele olikin ihan ok? ;)

Reseptit:
http://www.k-ruoka.fi/reseptit/rosmariinilohta-ja-punajuuripyreeta/
http://www.valio.fi/reseptit/lohipata/

Punajuurikuskus

Täksi päiväksi olin suunnitellut nopean safkan, jonka teen duunin jälkeen. Ja se oli punajuurikuskus. Se oli tosi nopea, kun oli valmiiksi keitettyjä punajuuria. Alunperin ajattelin syödä tätä ihan yksistään, mutta sitten paistoin kanaa kyytipojaksi.

Tykkäsin kuskusista tosi paljon, oli hyvää ja mikä tärkeintä, tulin hyvälle tuulelle :D :D Kyllä oli taas kokkaaminen hyvin terapeuttista ja sen johdosta keksin tuon edellisessä päivityksessä olleen uuden vuoden lupauksenkin :)

Resepti (4 annosta) oli joulupukilta saamastani kirjasta:
3-4 keskikokoista keitettyjä punajuuria
3 dl kuskusta
100 g saksanpähkinöitä
1 ruukku rucolaa
1/2 nippua persiljaa
1/2 nippua korianteria
1 tl suolaa
0,75 dl hyvää oliiviöljyä
2 tl hunajaa
1 tl rouhittua mustapippuria
(150 g vuohenjuustoa)

Pun-pun-punajuuri ja uuden vuoden lupaus :)

Nyt alkaa punajuurisafkojen teko :D :D Olen mä niitä tehnytkin, mut nyt se muuttuu systemaattisemmaksi. Ei silti ikäväksi vaikka ehkä siltä kuulostaakin vaan mukavaksi ja mattavaksi :) Sain opelta ennen joulua linkin, jossa oli 120 eri punajuurisafkaa! Sen lisäksi sain joulupukilta köksäkirjan, jossa on vaan punajuurisafkoja.

Vuosi sitten tein köksäharrastuksen parissa sellaisen uuden vuoden lupauksen, että että yritin olla kärsivällisempi ja oikeasti noudattaa ohjeita. On kai se toteutunutkin - ainakin osaksi ;) Nyt on taas vuosi vaihtunut ja voisin tehdä uuden lupauksen ja yllätys yllätys se liittyy punajuureen :) Otan tavoitteeksi, että teen 53 erilaista punajuuriruokaa eli yhden kerran viikossa tänä vuonna. Eikun kokkailemaan dadaadaaaa :D :D

Joulupukilta samani kirjan tiedot:
Punajuuri
Ruokaohjeita ja ideoita
Sanna pelliccioni
Loviisa Kangas
ISBN 978-951-20-8719-8

Linkki punajuuriresepteihin, jos joku muukin innostuu :) :)
http://www.k-supermarket.fi/haku/?q=punajuuri%20reseptit

Lihapasteijat

Kun tulin eilen töistä kotiin, oli karsee nälkä. Osa porukasta menee töihin tosi aikaisin ja he tietysti haluavat lounaallekin aikaisin. No mä menen heidän seurassa mielelläni syömään. Kun kotiin tulin, oli siis karsee nälkä. Jos olisin käynyt kaupassa, se ei olisi ollut iso mutka... No en kuitenkaan käynyt. Nyt sitten pitäisi jotakin taikoa pöytään ja mitäköhän kaapin kätköistä löytyy..

Pakkasessa on torttutaikinalevyjä ja jauhelihaa. Niistä saisi lihapasteijoita. Googlaan, mitä muuta niihin tarvitaan: sipulia, valkosipulia, riisiä ja tuorejuustoa. Kaikkea löytyy, ei kuin hommiin :) Otan kuitenkin palan leipää, jotta verensokeri vähän nousee ja jotta jaksan keskittyä kokkailuihin :)

Valitsemani reseptin yhteydessä on kivasti kuvia, joiden avulla tajuan, kuinka pasteijoita tehdään. Resepti ei aiheuta ihmettelyjä. Lopputuloksesta ei kuitenkaan tule kovin kauniita ;) Ehkä pitäisi tuota kaulitsemista vähän harjoitella tai siihen keskittyä paremmin. Nyt kaulitut taikinat eivät olleet tasaisia ja muodotkin olivat yksilöllisiä. Ei silti, en mä näitä ole missikisoihin lähettämässä vaan omaan kitaan ahmimassa ;)

Olin ahne ja yritin sulloa pasteioihin liikaa täytettä. Sit yritin niitä liimailla veden avulla kiinni. Osa pysyi ja osa mulle nauroi makeasti :D :D

Kun ne valmsituivat ja olivat vähän jäähtyneitä, maistelin. Hmmm, tykkäisin tulisimmista. Nyt olivat aika miedon makuisia, mut ihan ok. Heh, edellisessä kirjoituksessani kritisoin duunin ruokaa ja nyt sitten itse teen no-jaa tuotoksia...  Lisää nöyryyttä kehiin :D :D

Resepti:
http://www.kinuskikissa.fi/lihapasteijat/

Duunin ruoka yllättää

Duunin ruoka yllättää sekä hyvässä että pahassa!

Eilen uudenvuodenaattona oli tietysti henkilöstöravintolassa tarjolla nakkeja, sinappikastiketta ja muussia. Järkytyin! No toinen vaihtoehto oli jotenkin leivitettyä kalkkunaa. Ei sekään kovin herkulliselta näyttänyt. Onneksi oli myös porkkana-bataattikeittoa :) Edellisenä päivänä oli jotakin väritöntä kastiketta ja kalaa sekä jauhelihakastiketta...

Ennen vapaavuottani ihmettelin duunikavereita, jotka eivät käyneet ruokalassa syömässä. Nyt en ole enää varma ihmettelenkö! En yritä esittää mitään gourme-tyyppiä, mutta olen viime vuonna syönyt koko vuoden hyvin ja aika maukkaita safkoja ainakin omasta mielestäni. Ja sit on tietysti tullut syötyä sitä mitä haluaa, kun itse yleensä ruuan valmistanut.

Eilen oli jälkkärinä sitten valkosuklaamoussea. Se oli ihan hyvää. Tosin duunikaveri sano isitä liian makeaksi. Otin sitä aika vähän ja söin sen kahvin kanssa. Tykkäsin. Siinä oli makua, ei ollut ihan pliisua.

En ollut osannut kuvitella, että suhtautumiseni duunin ruokaan muuttuu. Se yllätti täydellisesti! Ennen ylistin hinta-laatusuhdetta, nyt en ole enää niin varma siitä. Pitänee satsata salaattipuoleen ja tutkailla tulisiko sitä kautta syötyä terveellisemmin ja/tai monipuolisemmin varsinkin jos pääruuat "tökkivät"!?? Olen hämilläni...