Syystauko on päättynyt!

Oho, yllätyin, kuinka pitkä aika oli edellisestä blogikirjoituksestani. Joku ehti jo kysyäkin, että oliko tämä tässä. Eiiiiiii ollut :) Oli vain syystauko.... seliseli.. Kieltämättä, tauko on ollut yllättävän pitkä. On ollut MONTA kertaa mielessä, että olisi kiva tehdä jotakin... Työpäivät ovat venyneet, iltaisin ei ole ollut energiaa ja/tai fiilistä enää kokkailla ja viikonloputkin ovat hurahtaneet.

Koska tauko oli pitkä ja kieltämättä oli tullut pieni kynnyskin jatkaa kokkailuja. Tuntuu, että kaikki open opit ovat kadonneet kuin hanhi vuohen selästä.... Onneksi vesi kiertää omaa kiertokulkuaan ja ehkä sitä vettä tulee taas hanhen selkään ja jotakin tarttuu höyheniinkin ;)

Koska siis tauko oli pitkä ja pieni kynnyskin oli tullut, aloitin mahdollisimman helposti. Tai näin ainakin ajattelin... Tein piiiiitkästä aikaa maustekakun. Broidi teki sitä aikanaan ja halusin tehdä sitä senkin takia. Reseptihän on ihan helppo.... kunhan muistaa, että ei käytä kivikovaa fariinisokeria eikä läikyttele rasvoja pitkin pöytiä.. ;)

Kun jauhopussit olivat pöydällä, innostuin heti ja päätin tehdä saman tien kaksi kakkua. Aineita sekoittaessa naureskelin, että jos jotain mokaan, se kertaantuu heti kahdella ja ikävä kyllä, näinhän tässä kävi. Kun taikinat olivat vuuissa ja olin niitä nostamassa uuniin, huomasin avaamattoman kermapurkin pöydällä. Oli nesteet unohtuneet! Nopea mietintä, mitäs nyt. Kaavinko taikinat kulhoista ja heitän roskiin? Kaavinko taikinat kulhosta ja lisään kerman ja laitan ne takaisin kulhoon? Paistanko ne ilman kermaa ja katson, mitä niistä tulee? Valitsin viimeismmän vaihtoehdon ja pudotin paistinajan puoleen tuntiin. Muistaakseni se on ollut 40-45 min normireseptillä.

Kun kakut olivat kypsiä, otin ne uunista. Maistelin niitä vasta seuraavana päivänä. Kuivia olivat. Ois ne syötäviä olleet, jos ne olisivat syöneet esim. kahvin kanssa tai muuten runsaan nestemäärän kera. Maku ei tietenkään ollut ihan kohillaan, mausteet maistuivat voimmaaksti. En nyt tiedä, olisiko sekään haitannut. Heitin ne kuitenkin roskiin. Otan mielluummin lisäkiloni maukkausta herkuista, enkä sinne päin tehdyistä... ;)

Vaikka naureskelinkin epäonnistuneille maustekakuille, jäi ne hampaankoloon. Sisuunnuin. Tein uuden kakun muutaman päivän päästä ja tällä kertaa vain yhden :) Se onnistui ihan hyvin ja makukin oli kohdillaan.





Tänään aamulla ei oikein ollut fiilistä tarttua mihinkään. Ajattelin, että alan leipomaan :) :) Mulla oli hiivaa kaapissa ja ajattelin edelleen olla helpolla linjalla ja tehdä sämpylöitä. Niitähän olen tehnyt aika paljonkin...

Kun taikina oli noussut ja pyörittelin sitä käsissäni, tuntui ranteissa yllättävän paljon. En yksinkertaisesti jaksanut pyöritellä taikinaa tasaiseksi. Heh ja tuloksena oli nauravia vai liekkö nuo ovat irvisteleviä sämpylöitä! No se ei tietenkään vaikuta makuun :) ... ja mikä tärkeintä: leipomisen jälkeen oli hyvällä tuulella :) :)