perjantai 23. toukokuuta 2014

Yrttien ihmeellinen maailma

Tinjami

Heti alkoi naurattamaan tuo otsikko! Siitä voisi saada sellaisen käsityksen, että täältä oikein asiaa pukkaa. Ei taida paljoa tulla vaan enemmänkin pähkäilyjä, ajatuksia oppilaalta :)
 
Yrttejä on sivuttu useampaankin otteeseen köksäkurssin aikana, ehkä ensimmäisen kerran munakkaan yhteydessä. Muistaakseni ope silloin sanoi, että kannattaa kokeilla yksitellen ja tutustua niihin. Siten saa selville, että mistä tykkää. Maustehyllyssä mulla on ollut useampaakin yrttiä, mutta ovat aikaisemmin ne purkit pölyyntyneet.

Yrteistä basilika oli ehkä tutuin. Tykkäsin siitä jo ennen kurssia tomaatin seuralaisena, nyt sille on tullut muitakin käyttötarkoituksia ja pidän siitä yhä enemmän. Muihin minulla ei ollut minkäänlaista otetta, mielikuvaa. Ainiin, tietysti oregano oli tuttu pizzamausteena ja tilli sekä persilja olivat ennestään tuttuja, mutta en niitäkään ollut aikaisemmin käyttänyt. Kokeilin rakuunaa tän kurssin aikana muistaakseni munakkaan yhteydessä, mutta en pitänyt. Nyt ymmärrän sen, miksi en pitänyt. Laitoin sitä liikaa. En oikein ollut hahmottanut, että osa yrteistä on huomattavasti vahvempia kuin toiset. On tietysti koko kurssin ajan ollut puhetta, että maustetaan kohtuudella, vähän kerrallaan ja maistetaan välillä, mutta mutta ehkä sen(kin) opin kantapään kautta ;)

Yrteillä voi koristella ruoka-annokset kauniin näköisiksi. Sitä olen tehnyt. Ope on myös opettanut, että yrttejä käytettäessä ei tarvita suolaa niin paljoa. Ja että, ruokalusikallinen tuoreita yrttejä vastaa teelusikallista kuivattuja yrttejä. Tämä(kin) on tosi hyvä vinkki, yritän painaa sen päähäni :)

Ja tässä open lähettämästä linkistä lainattua: ”Yrtit kannattaa silputa juuri ennen käyttöä. Mitä pienempää silppua, sitä enemmän makua, jota voi voimistaa lorauttamalla sekaan öljyä tai viinietikkaa. Tuoreet yrtit lisätään ruokaan yleensä kypsennyksen jälkeen, kuivatut antavat makunsa usein vasta lyhyen hauduttamisen jälkeen. Lisää yrtit lämpimiin ruokiin vasta valmistuksen loppuvaiheessa, jotta aromit eivät haihdu. Keitot ja pataruoat kuitenkin vahvistuvat, jos yrttejä haudutetaan jo alkuvaiheessa.”  Näitä olenkin pähkäillyt ja pariinkin otteeseen kysellyt, kun en ole muistanut, miten ne menivätkään.
:)

Ja edelleen: ”Makeat ruoat ja leivonnaiset saavat uutta makua raikkaista yrteistä. Kokeilemisen arvoisia ovat esimerkiksi:

  • minttu suklaakakkuihin ja jälkiruokiin
  • sitruunamelissa hedelmäsalaattiin
  • kanelibasilika omenaruokiin
  • hienonnettu yrttisilppu, jota lisätään ruokaleipä- ja sämpylätaikinaan loppuvaiheessa”

Mintun olen yhdistänyt lampaaseen, tosiaan onhan minttusuklaata olemassa ja likööriäkin ainakin ennen vanhaan ;) Sitruunamelissasta on ollut puhetta, mutta en ole sitä vielä mihinkään käyttänyt. Kanelibasilikasta en ole kuullutkaan… Teinkin pari päivää sitten yrttijuustomuffinsseja, joten tohon vikaan juttuun olen tutustunut.

Tiedän, että ope kasvattaa ruukussa kesäisin yrttejä ja eräs ystäväni on tainnut pariinkin kertaa vihjaista mulle, että eikö minunkin kannattaisi, kun tuo kokkauskärpänen on niin kovasti puraissut! FB:ssä pari ystävääni laittoi kuvia, kuinka olivat istuttaneet tomaatteja ym. Heillä molemmilla lienee kasvihuoneet käytössä.  Luin myös jostakin lehdestä, Viherpiha tai Oma Talo tästä aiheesta. Siinä artikkelissa puhuttiin, että taimikaupasta ostetaan yrtit jne. Ope on ihan kasvattanut kaupan yrttiruukkuja ja yksi ystävänikin laittoi tänä keväänä niitä kasvamaan. Artikkelin mukaan kaupan yrttiruukkuja ei ole tarkoitettu uudelleenviljeltäviksi. Ei varmaankaan, mutta jos se on mahdollista ja toimii, niin miksi ei. Olen pähkäillyt istuttamisen liittyen useampaakin asiaa:
·        Onko mullan laadulla väliä? Ehkä menen nyt merta edemmäksi kalaan :) Jos mä kasvatan yhden tai kaksi salaattikerää ja oksaa jotakin yrttiä, ei liene mullalla kovinkaan paljoa väliä. Kävin eilen lähikasvihuoneella päiväkävelyllä. Ja siellä oli ainakin: kukka-, puutarha-, nurmikko-, kasvimaa-, perenna- ja ruusumultaa. Muistan naapurini kerran sanoneen, kun meidän pihamaalle tuli multakuorma, ettei se sovi kasvimaalle, koska sisältää fosfaattia niin paljon.

·       Jos uudelleen viljelen kaupasta ostettavan ruukun, kuinka se istutetaan. Syönkö syötävän osuuden ensin pois ja istutan vain ruukkuosan vai istutanko koko höskä? Oletetaan, että istutukseni tuottavan hyvin. Kuinka niistä otetaan syötävää? Tarkoitan sitä, että leikkaanko salaatin lehden tyngästä tai oksan läheltä juurta vai puolesta välistä tai onko sillä väliä. Ajattelin, että mitenkä ne kasvavat. Työntävätkö ne juuresta uutta kasvua vai haarautuvatko leikkauskohdasta? 

Itse asiassa tein jo kokeilun. Istutin yrtit suoraan kaupasta tullessani, tosin rakuuna oli poikkeus, se oli muutaman päivän vanha ja multa aika kuivaa. Istutin siis rakuunan, tillin, jääsalaattia ja basilikaa vanhaan kukkaruukkuun, sellaiseen joita roikkuu parvekkeiden reunoilla. Tämä oli vanha 1960-luvun mallinen versio.  Jätin ruukun keittiön pöydälle. Olin ajatellut laittavani sen ikkunan ääreen joko työpöydälle tai pesuhuoneen lavuaarin viereen. Ruukku oli tosi pitkä, ei se mahtunut kumpaankaan paikkaan! Ulos en vielä sitä vienyt, eivät ehkä tykkäisi kylmistä öistä. Olen jo palelluttanut ensimmäiset kesäkukat, joten näiden kanssa maltoin olla vähän varovaisempi.  Ruukkuun lisäsin vielä timjamin päivää paria myöhemmin.

Ja open linkistä löytyy taas vastauksia pähkäilyihini: ”Ruukkuyrtit ja salaatit ovat eläviä kasveja. Kaupasta ostetun yrtin juuripaakku kannattaa kastella heti kaupasta tultua. Jos ruukkuyrtin haluaa saada jatkamaan kasvuaan kotioloissa, se istutetaan suurempaan ruukkuun hyvään multaan ja sitä hoidetaan kuin viherkasvia.” 

Puutarhamyymälässä tosiaan olin päiväkävelyllä. Ihailin kukkamerta ja niiden kauniita värejä. Oli ilo silmälle ja mielelle.  Siellä oli myös yrttejä: rakuunaa ja timjamia. Sit oli kolmaskin siinä samassa yhteydessä, mutta siinä ei sanottu, mitä se on. Maistoin rohkeasti ja se oli oreganoaJ Suunnittelin jo ostavani erilaisia yrttejä ja istuttavani ne ulos ruukkuun. Sit toppuuttelin, että jos kuitenkin kokeilisin ensin ruokakaupan yrteillä ja toiseksi, kuinka paljon mulla on niille oikeasti käyttöä! Vaikka niitä jonkun verran käytänkin, ei yrttitarhan tarvitse olla iso. Taidan taas innostua liikaa ;) Niin ja ne yrtit olivat kasvihuoneen puolella, eivät vielä ulkona mahdollisten pakkasöiden takia.

Kuinkas niitä yrttejä sitten sälytetään ja edelleen lainaan linkistä tekstiä: ”Kylmänarkoja yrttejä, kuten basilikaa, ei saa säilyttää jääkaapissa. Basilikan sopiva säilytyslämpötila on yli +10ºC.

Useat ruukkuyrtit voi säilöä pakastamalla tai kuivaamalla. Pakastaminen sopii esimerkiksi persiljalle, ruohosipulille ja tillille. Yrtit silputaan pieniksi ja pakastetaan rasiassa kerta-annoksina. Nippuina kuivaaminen onnistuu vaikkapa rosmariinille, mäkimeiramille, salvialle ja rakuunalle. Basilika, sitruunamelissa ja mintut eivät kestä kunnolla säilömistä, joten ne kannattaa käyttää tuoreena mahdollisimman pian oston jälkeen.” Ope onkin opettanut pakastamisen ja sivuttiin me tota kuivaamistakin. Mulla on kuivuri ja olen miettinyt, että kuinka yrtit tulisi kuivata, jotta ne eivät kuivuneina tippuisi kuivurin ritilöistä kuivurin moottorin päälle. Linkissä puhutaan nipussa kuivaamisesta, kuulostaa järkevältä. Pitänee koittaa, ei noi edes kauaa kuivu.

Lisää infoa linkistä: ”Ranskalaisia mausteyrttejä ovat esimerkiksi rosmariini ja timjami.” Olen ihastunut tuohon yhdistelmään! Ope taisi sitä käyttää marinoitiseoksessaan ja sitä käytti myös chef Laurila, kun olin hänen kurssilla ”tekemässä” menuta. Toi yhdistelmä taisi olla myös yrttijuustomuffinsseissa tai jossakin, mitä lähiaikoina olen tehnyt. Ne sopivat hyvin yhteen, nam. Tämä on siis uusi ”löytö” minulle ja siksi olen siitä niin tohkeissani :)

”Italialaisen ruoan tyypillinen maustaja on salvia. Jos italialaisravintolan ruokalistalla ruokalajin lopussa lukee alla toscana, se tarkoittaa oliiviöljyssä salvian kera paistettua ruokaa. Oregano ja basilika ovat tuttuja niin italialaisen kuin kreikkalaisenkin ruoan maustajia. Välimeren ympäristössä käytetään runsaasti myös rosmariinia, timjamia sekä hieman makeaa fenkolia”, linkistä edelleen. Salviaa enkä fenkolia ole käyttänyt mihinkään – vielä :)

Ja yleissivistystä:  ”Ranskalaiset käyttävät yrttejä usein sidottuina kimppuina, joita kutsutaan nimellä Bouquet garni. Yrttikimppu lisätään haudutettavaan ruokaan ja poistetaan ennen tarjoilua. Eri alueilla on tyypilliset kimppunsa. Esimerkiksi Provencen alueen tyypillinen Bouquet garni -kimppu sisältää rosmariinia, timjamia, oreganoa ja meiramia. Myös laventelia käytetään Ranskassa mausteyrttinä, ja makea, anismainen rakuuna kuuluu ehdottomasti ranskalaiseen ruokaan. Venäläisen rakuunan maku on hieman voimakkaampi.”
”Korianteri on voimakas yrtti, joka ulkonäöltään muistuttaa kotimaista persiljaa. Siitä voidaan käyttää mausteena sekä hedelmiä (siemenet), tuoreita versoja että juuria. Korianterin lehtiä käytetään erityisesti vietnamilaisessa, thaimaalaisessa ja meksikolaisessa ruoassa. Korianterin hedelmät taas ovat tyypillisiä kiinalaisen, intialaisen ja japanilaisen keittiön mausteita.” Korianteria olen käyttänyt johonkin ja tykkäsin siitä. Taitaa mulla olla sitä vähän pakastettunakin.

”Voimakkaat yrtit: esim. salvia, rosmariini, mintut ja lipstikka. Yleensä kahta voimakasta yrttiä ei kannata käyttää yhdessä. Voimakkaat yrtit sopivat hyvin haudutettaviin patoihin, keittoihin tai marinointiliemiin.

Miedot yrtit: esimerkiksi sitruunamelissa, ruohosipuli, kirveli ja persilja. Mietoja yrttejä voi lisätä vahvempien kaveriksi. Niitä voi käyttää runsaammin ja sekoitella rohkeasti keskenään. Miedot yrtit ovat usein parhaimmillaan tuoreena, silputtuna salaatissa tai lisättynä ruoan pinnalle juuri ennen tarjoilua.”

Tuli tähän yllättävän paljon asiaakin, kun lainailin noita tekstejä ja muistelin open oppeja J Haluasin kirjoittaa ne tähän, samalla prosessoin näitä asioita ja uskon, että samalla sisäistin paremmin. Kiitos taas opelle hyvästä linkistä ja vinkeistä :)

Kaikki lainaukset: Yrttien käyttö - Ruoanvalmistus - Yhteishyvähttp://www.yhteishyva.fi/ruoka-ja-reseptit/ruoanvalmistus/yrttien-kaytto, lainatut tekstit Sanna Autio ja Anna Saarikoski-Tähtelä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti