Jotakin makeata teki mieli. Bostonpullaa olen leiponut monta
kertaa, joten jotakin muuta. Maustekakkua olen myös tehnyt monta kertaa ja se
on ehkä enemmän "talvisafkaa2, joten jotakin uutta. Ope oli vinkannut
aikaisemmin, että suklaaneliöt voisi olla mun mieleinen juttu. Siis niitä teen
tällä kertaa. Jotenkin tuntui, että ei kesähelteellä suklaajuttuja, kun suklaa
sulaa näppeihin. Mutta eihän nyt ole helteistä tietoakaan , joten sekään
tekosyy ei voi estää ;)
Aamulla heti ensimmäiseksi keittiöön, läppäri auki ja
reseptin kimppuun. Vuoka, hmmm onkohan mulla sopivaa. Löysin tuon uunivuuan ja
se saa kelvata. On se suunnilleen 20 x 30 cm, kuten ohjeessa oli sanottu :)
Tarvikkeet pöydälle. Uunivuoka rasvataan ja jauhotetaan. Mun
vuoka on teflonia ja ei ehkä tarttis, mutta teen nyt kuitenkin ohjeen mukaan.
Suklaa sulatetaan. Muistelen, et ope olisi vinkannut, et ei kannata liian
nopeasti aluksi sulattaa, jotta ei tule rakeita. Tällainen mielikuva… joten mennään
sen mukaisesti. Sokerit ja pehmeä rasva vaahdotetaan. Joo. Munat yksitellen
joukkoon. Joo. Hieman jäähtynyt
sulatettu suklaa joukkoon. Joo. Ja lopuksi jauhot+kaakao –sekoitus. Joo.
Lusikoin taikinan kulhoon. Tekisi mieli jättää aika reijusti taikinaa kulhoon,
se on niiiiiiin hyvää ;)
Maistoin sitä nuolessani sähkövatkaimen vispilät puhtaiksi ;) Ehdottomasti
paras taikina, minkä olen koskaan tenhyt! Nyt nousi makuodotukset kattoon!
Uuniin, 30 min ja 175 astetta. Ope ohjeisti, et ei kannata
paistaa liian kuivaksi. Saa jäädä sisältä märäksi/tahmeaksi. Katsotaan, mitä
tulee... Noudatan aika tarkkaan ohjeen pasitoaikaa, sillä eri ohjeiden paistoajat
ovat toimineet hyvin mun uunilla. Pienen pieni poikeama ohjeeseen, otan
suklaahässäkän kuitenkin 2 min ennen ohjeen paistoaikaa pois… Vähän jännittää, mitä siitä
tuli. Tekisi mieli heti maistaa. Mutta syön kuitenkin ensin aamiaisen. Sehän on
vielä syömättä, kun heti panin toimeksi.
Sellainen huomio vielä sähkövatkaimen käytöstä. Ope on teroittanut,
että ensin laitetaan vispilät koneeseen ja vasta sitten sähköjohto seinään.
Olen sitä noudattanut, vaikka on ehkä hivenen tuntunut ylisuojelevalta vai
miten sen nyt sanoisi. Jos tänään en olisi näin toiminut, olisi todennäköisesti
sormista tullut muussia tai ainakin se olisi lähellä ollut! Olin vissiin
tökännyt vispilän toisella kädellä huomaamatta käynnistysasentoon ja se pörräsi
heti käyntiin, kun töpseli oli seinässä. Niin, liian varovaistako, ei tosiaan.
Hyvä opetus…
Nyt kun suklaaneliöt tai suorakaide se vielä on, tossa
pöydällä jäähtyy. Mietin, mitenkä saan sen pois vuuasta. Kippaanko? En
kuitenkaan voi ainakaan terävällä veitsellä sitä leikata, kun on teflonvuoka…
Hmm pitää miettiä strategiaa aamiaista syödessä ;)
Kävin kylillä ja samalla ostin pari puuveistä, niillä leikkasin paistoksen neliöiksi. Vähän kuori halkeili ja mureni, onkohan se liian kuiva... Maistelin. Ei se kuivaa ole, mutta olisi voinut olla märempääkin. Äitini kehuu, että on tosi hyvää.
Iltapäivällä mun luona käy yksi ystävä. Hänelle tarjosin leipomisiani kuuman suklaakastikeen ja vaniljajäätälön kanssa ja sain kovasti kehuja. Kysyin kuitenkin, että olisiko neliöiden pitänyt olla märempää. Hän tuumasi, että ei kiinnittänyt siihen mitään huomiota ja hyviä ovat. Mutta kun kysyin, hän jatkaa, ei ehkä olisi haittanut vaikka olisivat vähän märempiä olleetkin. Ens kerralla kokeilen 25 min paistoaikaa :)
Suklaakastikeen ja jätskin kanssa aivan taivaallista :) Sit meillä oli vielä mansikoita :) Namnamanam :) :) Kiitos taas opelle ohjeista ja vinkeistä :)
Resepti:
http://www.maku.fi/reseptit/suklaaneliot-brownies#axzz2wFH1oVVq
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti