tiistai 17. kesäkuuta 2014

Vesimeloni-vuohenjuusto-korianterisalaatti

Ostin muutama päivä sitten korianteria ja se alkaa olla sen näköinen, että se olisi hyvä syödä pois. Mitä mä siitä tekisin? Muistin, et ope oli jossakin vaiheessa heittänyt, että korianterista saa herkkusalaatin. Etsin "kirjeenvaihdon" tähän liittyen ja löysin sen :) "Vesimelonia, vuohenjuustoa tai fetaa, jotain vihreää salaattia, korianteria, paahdettuja salaattisiemeniä ja pikkuliraus sitruunaöljyä", oli open vinkki. Tämä sopii hyvin, kun on vuohenjuustokin vanhentumassa kaapissa, ei tarvitse ostaa kuin vesimelonia :)

Kaupassa tajusin, että taas on kauhea nälkä ennen kuin ruoka on valmista. Ja toisaalta olin suunnitellut, että tämä viikko olisi kalapainoitteinen. Näiden asioiden johdosta ostin maistiaiseksi paistettuja muikkuja. Kun tulin kotiin, keitin teetä - olin aika jäässä, ulkona satoi miltei rakeita - ja tein muikkuleivän, jonka koristelin salaatin lehdellä :)

Sitten tein salaatin. Se ei kauaa kestänyt. Sit syömään, ei ollut hirveä nälkä. Maku oli yllätys! Sehän ei ollutkaan hyvää, vaan suorastaan törkeen hyvää :) :) Miten taas yllätyin näin kovasti, en tiedä, mutta mahtava fiilis :) Ei voi kuin ihmetellä taas, kuinka hyvä vinkki opelta - tai eihän siinä nyt ihmettelemistä ole :) - ja kuinka helpolla taas kerran tuli hyvää. Tätä en yksistään tee uudestaan vaan nostan suosikkilistalleni :) :) Kiitos opella vinkistä :)

Ettei mene ihan henkutuksen puolelle, sanottakoon vielä se, että kehittämiskohteena mun salaatissa voisi olla se, että korianteria voisin laittaa vieläkin enemmän. Laitoin mielestäni sitä aika reippaasti, mutta ei se maistunut juuri ollenkaan vai olikohan sen rooli tehdä huikeata makukokonaisuutta erottumatta sen enempää?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti