Kun kädet olivat punaisina punajuurien pilkkomisesta,
muistin, että olen ostanut käsineitä mm. tätä varten. No menköön ilman
hanskoja. Laitan juuret ensi kiehumaan ja 10 min päästä lisään potut. Ennen
kuin aloitan chilin kanssa työskentelyn, mietin, pitäisikö lukea se
oikeaoppinen chilin käsittely vielä kerran. En kuitenkaan tee sitä, mutta nyt
otan kiltisti käsineet käteen ennen kuin kosken siihen. Ja lopuksi pesen kaikki
välineet, jotka ovat olleet kosketuksessa chiliin ja huolellinen käsienpesu
lopuksi.
Kaikista haastavinta tässä safkassa taitaa olla tuo
soseuttaminen! Ei punajuuret nytkään kovin helposti soseutuneet ja osa jäi aika
isoiksi paloiksi. Tämä suoritus ei olisi käynyt oppilastyöstä… ;) Keitin
punajuuria 40 min, ne eivät olleet isoja ja silti paloittelin ne neljään osaan.
Ensi kerralla pitänee keittää vieläkin kauemmin! Heh, tämä tarina kuulostaa
varmasti uskottavalta. Ensin kirjoitin, että jäi isoiksi paloiksi ja sitten
selitä, etteivät ne ollut isoja keitettäessä ;)
Jäin miettimään, onko muissakin juureksissa kuin perunoissa niin, että
keittoaika pitenee, kun eivät ole enää ”uusia”. Ei tällä kertaa ollutkaan
enempää ihmetyksen aiheita.
Maku oli ihan ok. Nyt ovat jo odotukset korkeammalla kuin aluksi.
Alussa hyvä maku yllätti, en ollut tiennyt, suht helposti voi tehdä maukasta
ruokaa ja se sitten yllätti, vaikka ope oli tämän sanonutkin. Vielä enemmän yllätti
tietysti se, että se oli itse valmistamaa. Sen tähden maku oli vain ok ;) ja tunnustettakoon, ettei mulla ollut vuohenjuustoa keiton päälle. Siitä maku kärsi, aiaiai ;)
Resepti:
http://www.hs.fi/ruoka/reseptit/Punajuurikeitto/a1349754327211
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti